Vuonna 2001 valmistunut Vuotalo on Vuosaaren väripilkku. Saman katon alla kohdataan taiteen, kulttuurin ja kahvin äärellä. Uudistunut kirjasto tarjoaa entistä enemmän tilaa dialogille.
Mainos: Helsingin kaupunki ja kulttuurikeskus Vuotalo
Huomaisiko kukaan, jos kulttuurikeskus Vuotalo sulkisi ovensa Vuosaaressa? Aivan varmasti. Näin uskovat Vuotalon johtaja Tuuli Tokkola, kirjaston johtaja Heli Kolehmainen ja työväenopiston koulutuspäällikkö Jonna Martikainen. Naiset, jotka työskentelevät pinta-alaltaan Helsingin suurimman kaupunginosan ytimessä.
– Ilman Vuotaloa Vuosaari olisi paljon kuivempi paikka. Me olemme täällä sellaisia tarkoituksen luojia. Tarjoamme sisältöä elämään.
Sitä riittää, etsipä sitten harrastusta eläkepäiville, tekemistä viikonlopulle tai ihan vain uutta lukemista sohvannurkkaan. Vuosittain noin puolisen miljoonaa kävijää uumeniinsa houkutteleva Vuotalo valmistui paikallisten kohtaamispaikaksi vuonna 2001.
Juuri vuosaarelaiset ovatkin niitä, jotka talon palveluita eniten käyttävät. Yli 40 000 asukkaan kaupunginosassa puoliympyrän muotoinen Vuotalo on nykyään erottamaton osa Vuosaarta.
– On olemassa sanonta, että Vuosaaresta löytyy kaikkea muuta paitsi hautausmaa. Vuotalo on osa tätä palvelupakettia, Kolehmainen hymyilee.
Uudistunut kirjasto
Tavallisena maanantai-iltapäivänä ovesta astelee sisään niin koululaisia kuin koiranulkoiluttajia. Toiset suuntaavat kirjakahvila Pokkariin, jotkut alakerran puutyöluokkaan. Hiljattain uudistuneen kirjaston värikkäiden nojatuolien syleilyssä luetaan lehtiä ja silmäillään näyttöpäätteitä.
Asiakastietokoneiden paikalle on muuttanut erityisesti nuorille suunnattu lukualue. Hiottu lattia tuntuu jalkojen alla uudenkarhealta, ja huonekalujen järjestys loogiselta. Lainausautomaattien luona vilautetaan kirjastokorttia tasaiseen tahtiin.
– Sehän on ihan myytti, etteivät vuosaarelaiset lukisi. Meiltä löytyy Oodin jälkeen lainatuin kirjasto, Kolehmainen kertoo.
Hyllyrivien yllä leijailee taiteilija Pekka Syrjälän Kaunein -niminen veistos. Kristallistrasseilla päällystetty sana on omalla tavallaan eräänlainen Vuotalon kauneuspilkku. Sitä on vaikea olla huomaamatta, kun asioi kirjastossa. Taideteos toimii kuin kannanotto. On käytävä peremmälle ja katsottava ympärilleen, jos haluaa löytää kaikki saman katon alle kätketyt aarteet.
Kirjoista konsertteihin
Nimensä mukaisesti kulttuurikeskus Vuotalo on paljon muutakin kuin sen uudistunut kirjasto. Muun muassa gallerianäyttelyitä, konsertteja, elokuvia, luentoja, kursseja, taidekasvatustoimintaa, työpajoja ja monenlaisia musiikkielämyksiä järjestävä talo tarjoaa matalan kynnyksen mahdollisuuksia moneen makuun, iästä ja äidinkielestä riippumatta.
– Olemme ylpeitä siitä, mitä kaikkea voimme mahdollistaa. Vuotalon ohjelmatarjonta on täysin verrattavissa Helsingin keskustaan. Haluamme myös yhä vahvemmin kuunnella asukkaiden toiveita ja osallistaa ihmisiä esimerkiksi yhteiseen ohjelmistosuunnitteluun. Näin saamme asukkaiden näköisen Vuotalon, Tokkola sanoo.
Käytännön esimerkkejä riittää Ramadanriehasta Vuokkifesteihin ja Hattivattidiscosta Atomirottaan. Olipa sitten suomen kieltä opiskeleva maahanmuuttaja, vauva-arkea elävä vanhempi tai digiopastusta kaipaava seniori, Vuotalosta löytää etsimänsä keramiikan tekemisestä kansalaistaitoihin. Kukaan ei kysy ovella henkilötodistusta. Ikä on täällä vain numero.
Kerran paikan päällä todistettiin kuvaavaa tilannetta, kun Treamer-sovelluksen avulla työllistetty nuori hoiti vanhuksen kynsiä. Huollon aikana kuultiin kysymys, joka kietoi eri sukupolvet yhteen – miltä tuntuu olla nuori tässä ajassa? Sitä kysymystä pähkäillään talossa tasaiseen tahtiin.
Vaikka Vuosalissa ei enää järjestetä ylioppilaskirjoituksia, nuoret eivät ole talosta minnekään kadonneet. Vuotalo tarjoaa nuorille paitsi töitä, myös mahdollisuuden järjestää tapahtumia.
Työväenopistoa Vuotalon osalta luotsaava Martikainen muistuttaa, miten harvassa Helsingissä ovat paikat, joissa parikymppiset voivat tavata saman asian äärellä kuin kahdeksankymppiset. Keneltäkään ei kysytä, mistä tulet tai mikä on taustasi.
– Monet uudet helsinkiläiset eivät välttämättä hoksaa, mitä kaikkea tarjoamme. Osallistumisen kautta voi tajuta, että tämä on minuakin varten. Tänne voi tulla kuka tahansa, naiset sanovat.
Mikrotason kohtaamisia
Yhteisöllisyys onkin yksi niistä asioista, joita Vuotalon väki haluaa edistää. Se voi tarkoittaa satunnaisia lyhyitä kohtaamisia aulassa tai ohikiitäviä hetkiä, jotka painuvat mielen syövereihin pitkäksi aikaa. Ilmaisiin tapahtumiin tai kirjastoon voi tulla myös yksin. Silti Vuotalon tiloissa ei tarvitse tuntea olevansa yksin.
– Tässä ajassa ihmiset kulkevat niin helposti toistensa ohi. Näiden seinien sisällä tapahtuu jopa sellaisia ihan mikrotason kohtaamisia, Tokkola sanoo.
Vieressä kompataan.
– Vuotalossa olen tavannut sellaisia ihmisiä, joita en olisi missään muualla tavannut, Itä-Helsingissä asuva Martikainen korostaa.
Hän uskoo kollegoidensa tavoin siihen, että idässä ollaan aikaansa edellä. Vuosaari on kuin kaupunki kaupungin sisällä. Jos tahtoo kurkistaa tulevaisuuden Suomeen, Vuotalo toimii eräänlaisena kristallipallona ja kaupunginosan värikkäänä sydämenä. Sellaisena, jonka syke kiihtyy erilaisista ihmisistä.
– Vuotalo avaa arkeen sellaisia ikkunoita, jotka vievät pois tylsyyden ja harmauden parista. Inspiroimme ja kuljetamme suuntiin, joita ei välttämättä ole tullut ajatelleeksi.
Kyllä sen huomaisi, jos ovet menisivät kiinni.
Mitä Vuotalossa tapahtuu juuri nyt? Tapahtumakalenteriin pääset tästä.
