Näyttelijä Jarmo Koski on vieraillut jokaisen suomalaisen olohuoneessa. Itse hän asuu Vartioharjussa, Puotilan kupeessa. Huolta Jarmossa herättää lähialueelle suunniteltu kaavoitus, jota hän kuvailee rikolliseksi.
Näyttelijä Jarmo Koski, 72, tunnetaan Salatut Elämät tv-sarjan talonmiehenä Seppo Taalasmaana sekä tuotteliaana ääninäyttelijänä, jota nähdään usein myös teatterilavoilla. Ammattinsa ensiaskeleita hän otti kuitenkin Itä-Helsingissä.
Jarmo oli parikymppinen Ylioppilasteatterin näyttelijä, kun hän esiintyi Puotilan kartanon pihamaalla Iso-Niilo ja Pikku-Niilo -kesäteatteriesityksessä ja seuraavana kesänä Ikuisessa taistelussa.
Elettiin 1970-lukua, eikä Itä-Helsingissä ollut vielä metroa tai kauppakeskuksia. Bussi 93:n päätepysäkki sijaitsi Puotilan kartanon vieressä ja kuljetti katsojat paikalle.
– Meillä esiintyjillä oli tapana mennä näytöksen jälkeen uimaan Puotilan uimarantaan. Kauden viimeisen esityksen kunniaksi juoksimme suoraan mereen roolivaatteet päällä. Meistä se oli hauskaa, mutta puvustaja oli vihainen märistä vaatemytyistä pukuhuoneessa, Jarmo muistelee.
”Hitsin mukava naapurusto”
Jarmo Koski on alun perin kotoisin Imatralta ja Keuruulta, jonne hänen perheensä muutti Jarmon ollessa kolmevuotias. Ylioppilasteatterin lisäksi Itä-Helsinki tuli Jarmolle tutuksi appivanhempien kautta, jotka asuivat Puotinharjussa.
– Me puolestaan asuimme Tikkurilassa. Ajoimme Tikkurilan ja Puotinharjun väliä edestakaisin mustalla, vanhalla moottoripyörällä ilman kypäriä, koska niiden käyttöpakkoa ei ollut. Valitin äidilleni, että veto särki päätä, ja hän neuvoi minua käyttämään villamyssyä. Se auttoi.
Kun Jarmosta tuli 24-vuotiaana isä, perhe asui Kruununhaassa. Naistenklinikalla vastasynnyttäneet äidit katsoivat pitkään, kun parrakas ja pitkätukkainen Jarmo vaihtoi sujuvasti tyttärensä vaippoja. Hän oli tottunut siihen hoitaessaan itse nuorena siskonsa ja veljensä lapsia.
Mainos:
Perheeseen syntyi vielä kaksi lasta lisää, ja viisikko päätyi usein ulkoilemaan Itä-Helsingin luontoon ja rannoille, kuten Uutelaan. Lopulta perhe päätti muuttaa itään, ja jäi sille tielleen.
Nykyään Jarmo ja vaimo asuvat omakotitalossa Vartioharjussa, Puotilan kupeessa. Myös kaksi kolmesta Jarmon nykyään aikuisesta lapsesta asuu Itä-Helsingissä, toinen Roihuvuoressa, toinen Myllypurossa.
– Meillä on hitsin mukava naapurusto. Järjestämme joka syyskesä yhteiset, isot puutarhagrillibileet nyyttikestihengessä.
Jarmon mielestä Itä-Helsingin vahvuuksia ovat paitsi yhteisöllisyys, myös luonto. Meren ja metsän läheisyys on hänelle alueen parasta antia.
– Näyttelijänä teen työtäni tunteillani. Tarvitsen sitä varten ympäristön, jossa pääsen latautumaan ja tunnen olevani turvassa. Metsässä sielu lepää ja on hienoa, että sellainen löytyy ihan läheltä kotia.
Seppo Taalasmaa, Nalle Puh, Alfred J. Kwak
Jarmo Kosken näkyvin roolityö lienee Salkkareiden Seppo Taalasmaa, jota hän näytteli vuosina 1999–2013 MTV3:lla ja on sen jälkeen vieraillut sarjassa useasti. Edelleen häntä tullaan pysäyttelemään kadulla ja puhuttelemaan Seppona – myös Itä-Helsingissä.
– Vieläkin ihmiset kyselevät, voisinko tulla sarjaan takaisin. Sepossa on ollut pakko olla ihmisille jotain erityisen tärkeää, kun he kiittävät siitä edelleen.
Jos Seppo Taalasmaa asuisi Itä-Helsingissä eikä Pihlajakadulla, hän asuisi Jarmon veikkauksen mukaan Vuosaaressa.
– Seppo voisi olla vuosaarelaisen kerrostalon talkkari, sillä hän on oikeudenmukainen ja suvaitsevainen ihminen. Kaikkein mieluiten hän silti haluaisi työskennellä Vuosaaren taiteilijatalossa, sillä hänessä asuu myös herkkä taiteilijasielu.
Seppo ei kuitenkaan ole Jarmon ainoa tunnettu roolityö televisiossa. Legendaarisia roolihahmoja löytyy ansioluettelosta pitkä lista animaatiohahmojen ääninäyttelijänä.
Jarmo on antanut äänensä muun muassa Nalle Puhille, Alfred J. Kwakille, Nikke Knattertonin kertojanäänelle, Teletappien Tiivi-Taaville ja Tintti-elokuvan kapteeni Haddockille. Parhaillaan elokuvissa pyörii Kung Fu Panda 4, jossa Jarmo kuullaan Po-pandan isän äänenä.
Jarmolle itselleen rakkain äänirooli on Nalle Puh, koska tämä on hänen mielestään vilpitön, positiivinen ja lapsenomainen hahmo, joka elää hetkessä. Jarmo valittiin Nalle Puhin viralliseksi ääneksi 1980-luvulla, ja pesti on jatkunut tähän päivään asti.
– Mutta tykkään minä muistakin. Tiivi-Taavina oli hauskaa kikattaa äänitysstudiossa monta tuntia putkeen, kapteeni Haddock oli hauska ja Alfred J. Kwak mieleenpainuva, sillä orvoksi jäävän ankan tarina ei aliarvioi lapsikatsojia.
Huoli Itä-Helsingin tulevaisuudesta
Vaikka Jarmo viihtyy Itä-Helsingissä, hän on myös huolissaan sen tulevaisuudesta kaupungin suunnittelemien kaavoitusratkaisuiden takia. Hän pelkää, ettei päätöksiä tehdä luonnon ja asukkaiden ehdoilla.
Jarmo nostaa esimerkiksi Mustapuron, joka on äärimmäisen uhanalaisen kuningaskalastaja-linnun talvehtimispaikka, josta kaupunki juuri raivasi puita todennäköisesti vasten luonnonsuojelulakia.
Myös Vartioharjuun suunniteltu kaupunkibulevardi 10-kerroksisine kerrostaloineen sekä Puotilan venesataman edustalle mereen kaavailtu tekosaari ovat Jarmon mielestä älyttömiä ideoita.
– Minusta tällaiset suunnitelmat ovat suorastaan rikollisia. Kyseessä ovat paitsi historialliset alueet, myös ihmisten ja eläinten kodit. Ei niiden päälle ja viereen voida tuolla tavalla rakentaa tekosaaria ja kerrostaloja ja häiritä niillä luonnon ekosysteemiä, se on kerta kaikkiaan vastuutonta. Pitää löytyä muita keinoja.
