Helsingin kaupunki suunnittelee Itäväylän ympäristöön jopa 10-kerroksisia taloja. Vartioharjussa kauhistellaan kaupunkibulevardia, joka uhkaa joidenkin paikallisten mukaan rintamamiestaloistaan tunnetun alueen ainutlaatuisuutta.
Suuruudenhullua, lyhytnäköistä, kohtuutonta. Kuin kammokuja. Muun muassa näillä sanoilla Vartioharjussa kuvaillaan huolta, joka liittyy Itäväylälle suunnitteilla olevaan kaupunkibulevardiin. Mikäli kaupungin visio toteutuu nykyisellään, pientalovaltaista aluetta halkoo tulevaisuudessa kerrostalomuuri ja Östersundomiin johtava pikaraitiotie. Samalla väkimäärä tuplaantuu.
Vartio- ja Mellunkylän Omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Jaana Ravantti ja alueella pian 20 vuotta asunut Prisca Leclerc ovat huolissaan kaupungin suunnitelmista. Tämänhetkistä suunnitteluperiaateluonnosta käsitellään kaupunkiympäristölautakunnassa näillä näkymin maaliskuun lopussa. Periaatteet pohjautuvat yleiskaavaan ja kaupungin strategiaan. Jos matkaan ei tule mutkia, rakentaminen saattaa alkaa Alepan kulmilla eli Vartiokyläntien ja Kiviportintien risteyksessä jo vuonna 2026.
– Kaupunkibulevardi on termi, joka kuulostaa kivalta. Luonnokset ovat kuin jostain unelmakuvastosta, jossa linnut laulavat, ja aurinko paistaa aina. Se on harhaanjohtavaa, vaikka osa siihen uskoo, Leclerc sanoo.
Hän ja Ravantti ovat jo lähes parin vuoden ajan toimineet Itäväylän kaupunkibulevardi -nimisessä työryhmässä, joka on ollut aktiivisesti yhteydessä kaupungin edustajiin arkkitehdeistä liikennesuunnittelijoihin. Työryhmä sai alkunsa kesällä 2022, jolloin Vartiokylän kirkolla järjestettiin Omakotiyhdistyksen toimesta ensimmäinen kyläläisille suunnattu asukastilaisuus bulevardin tiimoilta. Ravantin ja Leclercin mukaan paikallisten epätoivo, raivo ja tietämättömyys yllätti jopa heidät. Monet kuulivat asiasta ensimmäistä kertaa.
– Tuntuu siltä, että koko kaupunki rakennetaan geneeristen havainnekuvien mukaan. Päätöksistä vastaavat ihmiset eivät tunne aluetta eivätkä asu täällä, naiset huokaavat.
Bulevardityöryhmä haluaa maltillistaa rakentamista
Sittemmin bulevardityöryhmä on tehnyt kaikkensa jarruttaakseen kaupungin aikeita. Viime vuonna alueella asuvien postilaatikkoihin pudotettiin havainnekuvin varustettuja lappuja, joiden pääotsikko oli: ”Vastustamme Helsingin kaupungin suunnitelmia Vartiokylän alueelle.” Kaikki eivät olleet postista mielissään. Alueen Facebook-ryhmässä bulevardityöryhmää syytettiin nimbyilystä, eli niin sanotusta not in my back yard -ilmiöstä. Leclerc ja Ravantti kuitenkin korostavat, että tarkoitus ei ole torpata koko kaupunkibulevardia vaan maltillistaa rakentamisen määrää.
Pelkona on, että perinteikäs pientaloalue tuhoutuu. Rintamamiestaloistaan ja eri aikakausien kerroksellisuudesta tunnettu Vartioharju on yksi niistä Itä-Helsingin vähemmän tunnetuista alueista, joissa viihdytään pitkään, jopa monessa sukupolvessa. Kun alueella kävelee, ei ole tavatonta törmätä kettuun, supikoiraan, metsäkauriiseen tai naapuriin, joka pyytää lainaksi lumikolaa.
Mainos:
1950-luvun puolivälin jälkeen Vartiokylän ja Vartioharjun kaavoitti paikallinen arkkitehti Aarne Jantunen. Kun kaupunki suunnitteli seuraavalla vuosikymmenellä kaavoittavansa osan Vartiokylästä kerrostaloalueeksi, Jantunen oli yksi idean vastustajista. Lopulta vastustus oli niin suurta, että suunnitelmista luovuttiin.
Nyt alueella on aistittavissa samankaltaista henkeä kuin Jantusen aikaan. Tähän mennessä bulevardia vastustava adressi on kerännyt yli 2000 allekirjoitusta. Se tarkoittaa noin kolmasosaa alueen ihmisistä. Monia huolettavat vuokratonttien kohtalot, liikenteen melu ja levottomuuksien lisääntyminen.
Vähemmän tunnettu paratiisi
Ravantin kohdalla bulevardihanke oli yksi syy siihen, miksi hän muutti hiljattain Vartioharjusta Sipooseen. Alun perin Raitamäentiellä sijainneen kodin piti olla rauhan tyyssija eläkepäiville. Toisin kävi.
– En halunnut ottaa sitä riskiä, että yhtäkkiä elän rakennustyömaan keskellä.
Leclerc ymmärtää Ravantin ratkaisun. Vuonna 1957 valmistuneessa rintamamiestalossa perheineen asuva vartioharjulainen muutti alueelle 2000-luvun alussa. Se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Vaikka vanha talo vaati muutakin kuin pienen pintaremontin, ostajaehdokkaita oli Leclercin mukaan jonossa kymmenkunta.
– Tarjosimme vähän yli pyyntihinnan. Tämä oli meille paratiisi.
Pian paratiisia uhkaa bulevardi, joka jakaa paitsi Itäväylän, myös mielipiteet. Leclercin ja Ravantin kohdalla mielipide on selvä. Nykyinen suunnitelma ei miellytä. Naiset antavat risuja myös kaupungin pirstaloituneelle ja epäselvälle viestinnälle. Vaikeaselkoisuutta hämmästeltiin myös kaupungin järjestämässä verkkotilaisuudessa joulukuussa 2023.
Leclercin ja Ravantin kahvipöytäpuheissa korostuu inhimillisyyden unohtaminen. Käykö niin, että ihmiset pakotetaan muuttamaan synnyinkodeistaan, kun tontille ilmestyy purkukauha? Tuhotaanko alueen viehätysvoima?
Paremmat liikenneyhteydet, enemmän yrittäjiä
Helsingin kaupungin arkkitehti Sanna Jauhiainen toppuuttelee huolia ja muistuttaa, että asemakaavamuutosprosessit voivat viedä useamman vuoden. Tähän mennessä kaupunki on saanut muutoshakemuksia paikallisilta noin kymmenkunta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että osa Itäväylän varrella asuvista on valmis neuvottelemaan kaupungin kanssa tontin lunastamisesta. Jauhiaisen mukaan tonttien pakkolunastaminen ei kuulu kaupungin agendaan, vaan kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen.
– Ymmärrän, että yleispiirteiset suunnitelmat aiheuttavat paikallisissa huolta. Emme voi vielä tarkalleen kertoa tai ennustaa, mistä kaikkialta kaavamuutoshakemuksia tulee.
Jos nykyiset suunnitteluperiaatteet hyväksytään kaupunkiympäristölautakunnan kokouksessa, alueella käynnistyy asemakaavamuutoksia. Rakentaminen voi alkaa, mikäli mikään valitus ei etene hallinto-oikeuden käsittelyyn. Jauhiainen kertoo, että nykyiseen suunnitteluluonnokseen tehdään vielä pieniä muutoksia. Esimerkiksi aluerajaa muutetaan tietyin osin kapeammaksi, ja Puotilan Rantakartanontien osuus jätetään kokonaan pois. Tarkoitus on, että bulevardi sopii yhteen vanhan rakennuskannan kanssa.
Julkisessa keskustelussa itäinen kaupunkibulevardi on tähän mennessä noussut esiin lähinnä huolen kautta, mutta ei-paikallisena Jauhiainen näkee asian toisin. Hän tietää, että Itä-Helsingistä löytyy paljon niitäkin, jotka pitävät bulevardia hyvänä ideana. Parhaimmassa tapauksessa liikenneyhteydet ja lähipalvelut paranevat, kun alueelle saadaan uusia liiketiloja yrittäjille.
Kaupunkibulevardi linkittyy yhteen muun muassa Puotilanrannan, Puotinharjun ostoskeskuksen ja Puotilan metroaseman kehittämisen kanssa. Alueelle tehdyn selvityksen mukaan kaupallista kysyntää riittää tulevaisuudessa enenevissä määrin.
– Tavoittelemme korkealaatuista ja laadukasta rakentamista, Jauhiainen sanoo.
Jutussa käytetty lähteinä muun muassa:
