Kuntavaalit järjestetään 13. huhtikuuta. Kysyimme satunnaisotannalla muutamilta itähelsinkiläisiltä kuntavaaliehdokkailta, mihin suuntaan Itä-Helsinkiä pitäisi kehittää. Lue jutusta, mitä 14 eri ehdokasta vastasi kysymyksiimme.
Pian koittavissa kuntavaaleissa helsinkiläiset saavat jälleen valita seuraavaksi neljäksi vuodeksi kaupunginvaltuutetut, jotka päättävät esimerkiksi lähipäiväkodeista, kouluista, liikenneratkaisuista, kaavoituksesta, rakentamisesta ja sosiaali- ja terveyspalveluista.
Kuntavaaleissa äänestetään yleensä selvästi laiskemmin kuin eduskunta- ja presidentinvaaleissa – Itä-Helsingissä äänestysprosentti jäi viimeksi 50 prosentin tuntumaan. Jos haluat vaikuttaa siihen, ketkä kotikunnassasi tekevät sinunkin arkeasi ja ympäristöäsi koskevia päätöksiä, käy äänestämässä ennakkoon 2.–8.4. tai vaalipäivänä 13.4.
Itä-Helsingin parhaina puolina pidetään luontoa, merta ja monimuotoisuutta
Kysyimme kuntavaaliehdokkailta aluksi, mitä he pitävät Itä-Helsingin parhaimpina ja huonoimpina puolina. Vastaukset olivat poikkeuksetta samansuuntaisia: luonto, merellisyys, viihtyisät metsälähiöt, rantareitit ja upeat ulkoilumahdollisuudet ovat alueemme ehdottomat plussat. Myös ihmisten monimuotoisuus ja rento ilmapiiri mainittiin. Huonona puolena nähtiin erityisesti se negatiivinen puheenparsi, mitä Itä-Helsingistä usein toistetaan. Vaikka kehitettävää on, todellisuus poikkeaa monin paikoin näistä mielikuvista. Lue alta lisää ehdokkaiden mietteitä.
Mitä haluaisit lähteä kehittämään Itä-Helsingin alueella aivan ensimmäiseksi kunnanvaltuutettuna (yksi asia)?
Jenni Heinonen (kok.): Itäkeskuksen metroaseman korjaaminen ja siistiminen. Vaikka aikaisempi suuri hanke kaatui vuonna 2023, voitaisiin korjaus toteuttaa pienemmässä mittakaavassa. Itäkeskuksen metroasema on yksi vilkkaimmista ja sen peruskorjaus toisi asema-alueelle turvallisuutta, valoisuutta ja viihtyisyyttä. Metroaseman kunnostaminen tukisi alueen kehitystä ja parantaisi sen houkuttelevuutta yrityksille ja asukkaille.
Pasi Tuohimaa (kok.): Itäväylän ja Kehä I:n risteys. Ilman sen kuntoon laittamista ensin, Itä-Helsinkiin ei kannata suunnitella yhtään lisärakentamista. Risteys on ihan katastrofi ja vielä Suomen vaarallisin sellainen.
Touko Apajalahti (vihr.): Itäkeskuksen alueen kehittäminen pitää vihdoin saada liikkeelle. Suunnitelmat ovat olemassa, rakentaminen ei vaatisi lainkaan luontoon koskemista ja lähellä on valmiiksi niin metro kuin ratikka.
Ester Dufva (vihr.): Tekisin aloitteen lääkärien tasausvuoroista. Esimerkiksi Vuosaaren terveyskeskus on varsinainen murheenkryyni. Sen toiminta on saatava oikeille raiteille. Lääkäripula vaivaa vaihtelevasti muitakin idän terveysasemia. Ehdotan Helsinkiin lääkäreiden kiertojärjestelmää, jossa niiltä terveysasemilta, joilla on riittävästi lääkäreitä, lähetetään lääkäreitä sijaistamaan niille asemille, missä heitä ei ole. Järjestelmässä lääkäreille voisi olla käytössä kuukausipalkan päälle maksettava tasausvuorolisä. Kiertojärjestelmä varmistaisi lääkäreiden saatavuuden myös epidemia-aikoina kaikkialla kaupungissa.
Heikki Majava (vihr.): Haluaisin varmistaa, että kaupunkikehityshankkeista huolehditaan loppuun saakka asukkaat, infra ja yrittäjät huomioiden. Itä-Helsingissä on liian usein käynyt niin, että jäädään välivaiheeseen, kun hanke ei suunnitteluvaiheen jälkeen suoraan etenekään toteutukseen. Paikalliset asukkaat ja yrittäjät jäävät epätietoisuuteen siitä, mitä ja milloin mahdollisesti jotain tapahtuu. Samaan aikaan kaupunki jää odottamaan hankkeen alkamista ja jättää alueen rapistumaan. Surullisia esimerkkejä ovat Herttoniemen ja Itäkeskuksen metroasemat, Itäkeskuksen kehittämishanke ja Puhos. Nyt viimeisimpänä tähän ryhmään uhkaa valua Kontulan ostari.
Jenni Hirvonen (sd.): Lisääntynyt lasten ja nuorten levottomuus, pahoinvointi, päihteiden käyttö ja ilkivalta näkyy Itä-Helsingissä. Nuorisolle tarvitaan enemmän erilaisia kohtaamispaikkoja ja nuorisojärjestöjen näkyvyyttä kentällä yhdessä eri viranomaisten kanssa.
Ville Jalovaara (sd.): Teemani kuntavaaleissa on ”Koko Helsinki ansaitsee samat palvelut!” Minulle on ollut tärkeää vaikuttaa kaupunginvaltuustossa kaupunkimme tasapainoisen kehittämisen puolesta. Lähiöissä pitää saada samat kaupungin palvelut kuin muuallakin. Pitää päästä sujuvasti lääkäriin ja olla kodin lähellä hyvä päiväkoti ja koulu sekä ikäihmisille tarvittavat palvelut. Palveluiden tasa-arvo pitää saada kaupungin seuraavaan strategiaan.
Mila Nikkanen (vas.): Ensimmäiseksi haluaisin lähteä kehittämään erityisesti Itä-Helsingin kouluja. On tärkeää, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus saada kouluissa sen verran tukea kun he tarvitsevat. Tällä hetkellä monessa koulussa on liian vähän resursseja ja siitä kärsivät etenkin erityistä tukea tarvitsevat oppilaat. Etenkin Itä-Helsingissä panostukset koulujen resursseihin olisivat äärimmäisen tärkeitä. Panostukset parantaisivat niin oppilaiden kuin opettajien hyvinvointia.
Robert Stark (vas.): Vaikuttaisin välittömästi kaupunginvaltuustoon sen puolesta, että se harkitsisi jarrua asuntojen vuokrankorotuksille. Vuokrat ovat liian korkeat, eikä niiden saa antaa enää nousta, varsinkaan Hekan asunnoissa.
Johanna Valkeavirta (ps.): Kehittäisin ensimmäisenä Itä-Helsingin alueen peruskoulujen turvallisuutta ja toimivuutta, jolloin erityisluokat ja painottavat opinnot jaettaisiin tasaisesti koko Itä-Helsingin alueelle. Lisäisin yhteistyötä ruotsin- ja suomenkielisten koulujen välillä.
Nuutti Hyttinen (ps.): Kehittäisin segregaation torjuntaa. Itä-Helsinkiin on rakennettu viime vuosina huomattavan paljon tuettua asumista sekä vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Täydennysrakentamissuunnitelmat ovat jo itsessään olleet turhan vuokra-asuntovaltaisia, mutta nämäkään eivät ole toteutuneet suunnitellusti, vaan vuokra-asuntoja on rakennettu niillekin paikoille, joihin on pitänyt suunnitelmissa rakentaa omistusasuntoja (esimerkkinä Vuosaaren uudet tornitalot). Kaupunki ei ole asettanut riittäviä sopimussakkoja sen turvaamiseksi, että kaavat toteutuvat sovitussa muodossaan; tähän pitäisi saada muutos viipymättä. Vuokratalojen omistajilla ei ole ollut kykyä eikä ilmeisesti myöskään halua puuttua järjestyshäiriöihin, mikä tekee asumisesta turvatonta ja epäviihtyisää. Alueella pitäisi lisätä omistusasumista, koska asukkaiden omistaessa asuntonsa itse heillä on vahva henkilökohtainen motivaatio pyrkiä taistelemaan slummiutumista vastaan omaisuutensa arvon säilyttämiseksi.
Kristian Wahlbeck (r.): Haluan lisätä alueen koulujen vetovoimaa lisäämällä oppimisen tukea, painotettua opetusta ja oppilashuoltoa. Helsingin parhaat koulut tulee olla Itä-Helsingissä: näin ehkäisemme syrjäytymiskehitystä ja houkuttelemme oppilaita ympäri kaupungin.
Håkan Lövdahl (r.): Ilmailutoimintaa takaisin Itä-Helsinkiin heti! Esimerkiksi uusi asfaltti Malmin lentokentän kiitoradalle sekä siihen kuuluvat toimivat valot. On todella typerää rakentaa lentokentälle asuntoja. Sen sijaan pitäisi panostaa siihen, että saamme toimivan city-lentokentän, nyt kun ilmailukin sähköistyy. (Toim. huom. Malmi on Koillis-Helsinkiä, ei Itä-Helsinkiä.)
Päivi Mononen-Mikkilä (kesk.): Itäisten, vilkkaasti liikennöityjen metroasemien, esimerkiksi Itäkeskus ja Kontula, peruskorjaukset on saatettava kunnialla loppuun. Esimerkiksi Kontulaa ”peruskorjattiin” pitkään, mutta lopputuloksesta ei juuri huomaa eroa aiempaan. Ero läntisiin metroasemiin on valtava.
Mitä mieltä olet Itä-Helsinkiin kohdistuvista suunnitelmista, jotka liittyvät täydennysrakentamiseen (esimerkiksi Meri-Rastila, Puotilanranta, Itäinen kaupunkibulevardi)?
Jenni Heinonen (kok.): Puotilanrannan ja Meri-Rastilan täydennysrakennussuunnitelmat vaikuttavat lupaavilta hankkeilta, jotka voisivat mahdollisesti tuoda alueille lisää elinvoimaa ja monipuolistaa asuntotarjontaa. Hankkeiden onnistumisessa merkittävässä roolissa on kattava ja huolellinen suunnittelu sekä ympäristövaikutuksien huomioiminen. Itäisen kaupunkibulevardin nykyisiä täydennysrakennussuunnitelmia en toteuttaisi nykymuodossaan. Ymmärrän hyvin alueen asukkaiden huolen alueen luonteen muuttumisesta ja korkeiden kerrostalojen asettumisesta alueelle. Kannatan alueen kehittämistä ja joukkoliikenneratkaisujen selvittämistä (pikaratikka), mutta olisi tärkeää löytää tasapaino kaupungin kasvutarpeiden ja nykyisten asukkaiden toiveiden välillä.
Pasi Tuohimaa (kok.): Kaikkia näitä kolmea hanketta on puskettu eteenpäin idän asukkaita huomioimatta. Täydennysrakentamista voidaan kyllä tehdä, mutta maltillisesti ja alueen vanhaa rakennuskantaa kunnioittaen. Nyt joku muu jossain kaupunkisuunnitteluvirastossa suunnittelee näitä hankkeita jonkun isomman kaupunkistrategian puitteissa eikä ymmärrä ollenkaan alueen nykyistä toimivuutta ja dynamiikkaa. Vartiokylän asukkaat ehdottivat itse 4-5 -kerroksisia taloja Itäisen kaupunkibulevardin varteen, mutta siihen tuleekin nyt 8-kerroksisia taloja varjostamaan viereisten omakotitalojen pihoja. Puotilanrantaan emme myöskään tarvitse niin massiivista rakentamista kuin sinne suunnitellaan. Emme myöskään mitään tekosaarta Vartiokylänlahtea pilaamaan emmekä myöskään raitiotietä. Metron uusi pysäkki Puotilanrannan kohdalla ajaisi saman asian. Ylipäätään itään ei pitäisi suunnitella mitään näin isoja rakennushankkeita ennen kuin koko Itä-Helsingin suurin ongelma eli Itäväylän ja Kehä I:n toimimaton risteys saadaan eritasoiseksi.
Touko Apajalahti (vihr.): Itä-Helsingissä on paljon potentiaalia täydennysrakentamiselle, mutta rakentaminen on keskitettävä jo rakennetuille alueille eikä luonnon päälle. Tästä periaatteesta täytyy jatkossa pitää tiukemmin kiinni, mikä edellyttää tulevalta valtuustolta kompromissihalukkuutta esimerkiksi autoliikenteelle varattavan tilan suhteen. Mainitut suunnitelmat ovat lähtökohtaisesti oikean suuntaisia, mutta yksityiskohdissa on hiottavaa. Olennaista on alueen asukkaiden vahva ottaminen mukaan suunnitteluun, jotta arvokkaimmat kulttuuri- ja luontokohteet turvataan.
Ester Dufva (vihr.): Mielestäni Meri-Rastilan uudet asemakaavat ovat oikein onnistuneita. Asun itse talossa, joka on kaavoitettu purettavaksi, ja joudun muuttamaan tästä pois, mutta toivon, että löydän uuden kodin samalta alueelta, koska viihdyn täällä erinomaisesti. Rantametsä saatiin juuri suojeltua, mistä olen todella iloinen. Kesällä alkaa Haruspuiston ja Meri-Rastilan tien uusiminen, mikä varmasti kohentaa alueen ilmettä. Kaavat valmistuivat jo vuonna 2022, mutta täydennysrakentamista ei ole vielä aloitettu. Toivon, että siinä päästään nopeasti alkuun ja varsinkin ostari saadaan pian uusittua. Meri-Rastilan kaavaprosessi osoittaa kuitenkin sen, että valtuustossa täytyy olla jatkuvasti valppaana. Luontoalueille rakentaminen täytyy välttää aina kun mahdollista.
Heikki Majava (vihr.): Kannatan täydennysrakentamista silloin, kun sitä voidaan osoittaa jo rakennetuille alueille ja välttää lähiluontoon kajoamista. Täydennysrakentamisessa oleellista on muistaa ihmisen mittakaava. En ole tornikerrostalojen suuri fani. Näkisin selvimpinä ja luontevimpina täydennysrakentamisen kohteina Itä-Helsingissä Itäkeskuksen Itäväylän eteläpuolisen alueen ja Herttoniemen teollisuusalueen. Itäkeskuksessa valmiit suunnitelmat pitäisi saada toteutukseen mahdollisimman pian. Vuosaari ja Meri-Rastila tarvitsee täydennysrakentamista ja asumisrakenteen monipuolistamista, mutta ongelmana suunnitelmissa on lähiluontoalueisiin ja puistoihin kajoaminen. Puotilanranta on mielestäni jo rakennettuna alueena hyvä kohde täydennysrakentamiselle. Suunniteltua tekosaarta ja massiivisia merentäyttöjä en kannata. Itäinen kaupunkibulevardi on iso kokonaisuus. Entisenä Vartiokylän asukkaana näen itse bulevardin ja raitiotieyhteyden perusteltuna hankkeena. Täydennysrakentamisen osalta on erilaisia intressejä, jotka pitää sovitella yhteen asukkaita tarkasti kuunnellen. Tietty tiiveys pitää rakennuksilla olla mutta itse en lämpene korkeille 10 kerroksisille taloille. Bulevardi on aika pitkä ja siihen sisältyy erilaisia alueita, joten täydennysrakentamista pitää kussakin kohdassa miettiä alueen ominaispiirteet huomioiden.
Jenni Hirvonen (sd.): On hyvä, että Itä-Helsinkiä kehitetään. Meri-Rastilan alue tarvitsee uudistusta. Lapsille ja nuorille on suunniteltu hyvät leikki- ja urheilualueet. Puustoa on säilytetty. Suunnitelmissa täytyy ottaa vielä huomioon luonnonmateriaalien käyttö. Luonnonrouhetta tulisi käyttää kumirouheen tilalla. Puotilanrantaan rakennetaan hyvät kävely- ja pyöräilyreitit. Saarikortteli on hyvä esimerkki luontoa säästävästä rakentamisesta. Puhos on vanha alue ja on hyvä, että sitä uudistetaan ja että yhteistyötä on tehty alueen yrittäjien kanssa suunnittelemalla ravintoloita, myymälöitä ja liiketiloja. On erittäin hyvä, että rakennetaan jo rakennettujen alueiden päälle, kun Stoan laajennusosa sekä uusi puisto rakennetaan Puhoksen parkkipaikan tilalle.
Ville Jalovaara (sd.): Täydennysrakentamissuunnitelmat ovat liian massiivisia! Tarvitaan merkittävää kohtuullistamista. Asukasmäärää nostetaan ilman, että voidaan taata edes nykyisille asukkaille kaupungin terveys- ym. palveluita. Luontoalueita, Meri-Rastilassa esimerkiksi, ei pitäisi kaventaa täydennysrakentamisen nimissä. Puistot ja luontoalueet on parasta itäisessä Helsingissä, joten niitä on syytä varjella.
Mila Nikkanen (vas.): Täydennysrakentaminen on aina tehtävä ottamalla huomioon luonto, asuinympäristö ja alueen asukkaiden mielipiteet. Ymmärrän hyvin, miksi näiden kyseisten suunnitelmien kohdalla moni asukas on vastustanut niitä ja näen jokaisessa näissä suunnitelmissa hyvät ja huonot puolensa. Ajattelen, että on välttämätöntä rakentaa ja laajentaa Itä-Helsinkiä, jotta asuminen pysyy kohtuuhintaisena, mutta se on tehtävä tarkasti harkiten ja edellä mainitsemani asiat aidosti huomioon ottaen.
Robert Stark (vas.): Helsinki kasvaa ja tarvitsemme lisää asuntoja. Vastustan kuitenkin luontoa vahingoittavia rakennushankkeita. Siksi mieluummin muiden tilojen, kuten parkkipaikkojen tai venepaikkojen, on annettava tilaa asuntojen rakentamiselle. Mutta tärkeintä olisi, että jo toteutettuja rakennuksia hyödynnetään tehokkaasti. Pitääkö aina purkaa ja rakentaa uudelleen vai voisiko olemassa olevaa rakennuskantaa muuttaa asumiskäyttöön?
Johanna Valkeavirta (ps.): Mielestäni Helsinkiä ei tule rakentaa täyteen, eikä houkutella tänne lisää kuntataloutta rasittavia asukkaita. En siis ole näiden mainittujen alueiden täydennysrakentamisen kannalla, koska kannatan omakotitaloalueiden ja lähimetsien säilyttämistä. Kaupunkiviihtyvyys kärsii, kun korkeita taloja rakennetaan vieri viereen. Vanhoja teollisuustontteja tulisi hyödyntää uusien tonttien sijaan.
Nuutti Hyttinen (ps.): Meri-Rastilan täydennysrakentamisen osalta asukaslähtöinen suunnitelma oli oleellisesti parempi kuin kaupungin virkakunnan suunnittelema, koska se olisi säästänyt enemmän luontoalueita. Meri-Rastilan 1990-luvulla rakennetuista kortteleista henkii ikävästi se, että ne on rakennettu 1990-luvulla pahimman laman aikaan, ja niiden osalta rakennuskannan uusiutuminen onkin toivottavaa. Sen sijaan alueen metsä- ja kallioalueita ei pitäisi nakertaa pala palalta, koska ne ovat keskeisiä alueen viihtyisyyden kannalta.
Puotilanrannan kaava on alueen täydennysrakentamiskaavoista parhaasta päästä, koska rakentamista tulee ainoastaan alueelle, jossa on jo hallimaisia rakennuksia, venesataman länsirannan puuston jäädessä ennalleen. Myös pientaloalueen ja uuden alueen väliin jää kaavassa suojaviheralue. Matka sekä Rastilan että Puotilan tai Itäkeskuksen metroasemille on kuitenkin kävelymatkana melko pitkä, joten Meripellontietä kulkeviin joukkoliikenneyhteyksiin on syytä kiinnittää huomiota.
Itäisen kaupunkibulevardin suunnitelma puolestaan on totaalisen epäonnistunut, eikä se edistä alueen viihtyisyyttä. Nykyisille pientaloalueille ei pidä rakentaa kerrostaloja, vaan alueen luonne olisi perusteltua säilyttää nykyisellään, koska se tasapainottaa omalta osaltaan ympäröiviä, varsin kerrostalovaltaisia kaupunginosia. Itäväylän välityskyky itään ei myöskään ole riittävä, vaan tie ruuhkautuu erityisesti iltapäiväruuhkassa pahoin.
Kristian Wahlbeck (r.): Lähiluontoa ei saa uhrata rakentamiselle. Pientaloalueet tulee säilyttää. Metroasemien läheisyyteen suosin tiivistä kerrostaloasumista, mieluiten puurakentamista. Metsää ei tule uhrata, kun rakentamatonta asfalttikenttää vielä löytyy hyvin esimerkiksi Itäkeskuksessa. Rakentamisessa tulee yhdistää eri asumismuotoja (vuokra- ja omistus) – se lisää turvallisuutta ja ehkäisee syrjäytymistä.
Håkan Lövdahl (r.): Tämä on todella harmillinen asia, ainakin Meri-Rastila ja Puotilanranta. En ymmärrä, miten tällaiset toimenpiteet parantavat asukkaiden hyvinvointia. On todella sääli, että kaupunki haluaa rakentaa asuntoja Puotilan venesatamaan. Onko oikeasti näin, että helsinkiläiset haluavat mieluummin tuijottaa asuinrakennuksia eivätkä mennä veneretkelle? En usko. Itäinen kaupunkibulevardi vaikuttaa negatiivisesti minuun henkilökohtaisesti, koska asun ihan vieressä. Silti näen, että se on se parempi paha näistä vaihtoehdoista.
Päivi Mononen-Mikkilä (kesk.): Suhtaudun mainittuihin täydennysrakennussuunnitelmiin hieman epäilevästi. Haluan tutustua hankkeisiin perusteellisesti ennen kuin lyön kantani lukkoon.
