Vaikka lähes kaikki muu ympärillä on muuttunut ja uudistunut, Puotilan minigolf pysyy paikallaan vuodesta toiseen. Eastonin kupeessa Rusthollarintien ja Meripellontien risteyksessä on jo 43 vuoden ajan voinut pelata minigolfia, ja reilut parikymmentä vuotta lippuja tähän huviin on myynyt Reino Laine, 76. Kävimme jututtamassa miestä helteisenä kesäiltana.

- Valitan, en voi enää myydä lippua molemmille radoille. Täytyy vielä tänään päästä metrolla kotiin, sanoo Puotilan minigolfkentän kioskissa päivystävä Reino Laine pelaamaan pyrkivälle kaksikolle.

- Metro kulkee huonosti, hän jatkaa ja viittaa Rautatientorin ja Kampin asemien kesäsulkuun. Laine matkustaa Puotilaan töihin Espoosta saakka.

Niin, nostalgiaa huokuvalla minigolfkentällä on kirjoittamattomia sääntöjä, jotka on hyvä tietää. Lipunmyynti avautuu yleensä kymmeneen mennessä. Aukiolo säävarauksella. Jos mielii pelata molemmat 18-reikäiset radat, on hyvä tulla viimeistään kuudelta – riippuen ryhmän koosta.

Puotilan minigolfkentällä on tehty myös kansainvälisen tason tuloksia, vaikkei ihan lähivuosina. ”Eterniittipuolen rataennätys on 18, eli kaikki yhdellä sisään”, Laine sanoo. Kuva: Jenna Lehtonen
”Eterniittialustalla tärkeintä on, ettei lyö liian lujaa, muuten pallo kimpoaa ties minne”, Reino Laine opastaa. Kuva: Jenna Lehtonen

Ajan patinoimaa tyyliä

Puotilan minigolfkenttä on sijainnut näkyvällä paikallaan vilkkaassa risteyksessä jo vuodesta 1981. Kentän omistaa Helsingin Ratagolfaajat ry, ja tontti on Helsingin kaupungilta vuokralla.

18-reikäisiä pelikenttiä on kaksi – aloittelijalle helpompi huoparata sekä hieman enemmän haastetta tuova eterniittikenttä. Lisäksi löytyy katettu pieni terassi sekä kioski, mistä voi ostaa kahvia, jäätelöä sekä kylmiä juomia.

Eterniittipuoli on edelleen alkuperäisessä kuosissaan, huoparadat sen sijaan saivat uudet päällysteet muutama vuosi sitten. Vaikka kenttä on eittämättä parhaat päivänsä jo nähnyt, käy väkeä edelleen aurinkoisina päivinä nauttimassa leppoisasta ajanvietteestä.

- Perheitä, polttari- ja kaveriporukoita, työporukoita, koululaisryhmiä, Laine luettelee.

Minigolf – tai urheilutermein ratagolf – on erityisen suosittua Keski-Euroopassa ja Ruotsissa, ja jonkin verran kentälle löytääkin turisteja läheiseltä Rastilan leirintäalueelta. Heitä Laine palvelee saksaksi, ruotsiksi ja englanniksi. Yli 60 vuotta postimerkkeilyharrastusta on kartuttanut kielitaitoa.

- Jos oikein tiukille menee, onnistun kyllä myymään liput myös ranskaksi, mies myhäilee.

Uudenpränikällä kentällä järjestettiin 80-luvulla ratagolfin suomenmestaruuskilpailuja, joista on nyt muistona haalistunut tarrarivistö kioskin ikkunassa. Kuva: Jenna Lehtonen
Lipunmyyntipiste on yhä alkuperäisessä asussaan. Kuva: Jenna Lehtonen

Eläkeläiset ovat kaikonneet

Puotilan minigolfkenttä on Itä-Helsingin ainoa, ja sijaintinsa puolesta erinomainen. Ilkivaltaa ei Laineen mukaan juuri ole ollut keskeisen, näkyvän paikan ansiosta.

Vuosien varrella kentän jatko on ollut muutamaankin otteeseen vaakalaudalla.

- Kun Vuosaaren metrolinjaa rakennettiin, pelkäsimme joutuvamme lähtemään sen alta. Toinen tiukka paikka oli Puotilan ala-asteen väistötilojen etsintä, mutta onneksi koululle löytyi tilaa naapuritontilta, Laine kertoo.

Juuri nyt näkyvissä ei ole mitään syytä, miksei minigolfia pelattaisi Puotilassa jatkossakin. Heikentynyt ostovoima tosin huolestuttaa Lainetta – yhä useampi joutuu laskemaan euronsa tarkkaan, ja erityisesti eläkeläisiä käy kuulemma takavuosia vähemmän.

- Mutta onhan tämä lapsiperheille vielä halpa kesähuvi vaikkapa Linnanmäen hintoihin verrattuna!

Itä-Helsingin ainoa minigolfkenttä huokuu historiaa. Kuva: Jenna Lehtonen
Vanhan liiton toimintaperiaatteet näkyvät yksityiskohtia myöten. Kuva: Jenna Lehtonen

Puotilan minigolf, avoinna heinä-elokuussa ma-su klo 10-22 (noin), sisäänpääsy 10 e/aikuinen/kenttä, 5 e/lapsi/kenttä. Aikuisille tarjous 12 e/molemmat kentät