Villa Furuvik on Laajasalon vanhin huvila, jonka ympärillä riittää puuhaa jopa ohikulkijoille

Jenna Lehtonen    05 08 2018

Alastomat naiset makasivat peittojen päällä ja nauttivat kesäpäivästä. Silloin Tea Lindberg, 42, ajatteli, että hänen on pakko puuttua baby shower -juhlien kulkuun.

 Kartanossa alkaa hetken päästä akateeminen väitösjuhla, Lindberg vihjasi seurueelle kohteliaasti.

Tuo kerta on yksi niistä harvoista, jolloin Furuvikin kartanon asiakkaita on jouduttu ohjeistamaan. Yleensä alueella ollaan ja eletään kuin yhtenä isona perheenä.  Välillä naapurin remonttimiehiä lainataan kaivamaan pihamaan kannot ylös, välillä ohikulkijoilta pyydetään apua trampoliinin kasaamiseen.  Laajasalon vanhimman huvilan pihamaalla on nähty paljon.


Mainos:


Furuvikin kartano sijaitsee Laajasalossa.
Kartano on valmistunut vuonna 1884. Kuva: Jenna Lehtonen

Kartanon  pehtoorittarena  toimiva Anni Holmström, 30, vastasi kesäkuussa filmiryhmän puheluun. Hänelle esitettiin kaksi kysymystä: ”Löytyykö teiltä pyörää, joka haluaa kuviin? Onko teillä painepesuria?” Molempiin kysymyksiin vastattiin myöntävästi. Lindberg näyttää lopputuloksen puhelimestaan. Silmien eteen avautuu kuva, jossa näyttelijä Aku Hirviniemi pyllistää nelinkontin alastomana nurmikolla, ja hänen takalistoonsa on suunnattu painepesuri.

Se oli sellainen ihan tavallinen maanantai. Söimme lounasta ja katsoimme ikkunasta pihalle, jossa Hirviniemi pyllisti, naiset nauravat ja kertovat näyttelijän kutsuneen heitä Horovikin tytöiksi.

Furuvikin huvila sijaitsee osoitteessa Furuvikintie 5. Kuva: Jenna Lehtonen

Tervetuloa saarelaiseksi

Catering-alalla yli 20 vuotta toiminut Lindberg sai kesällä 2017 ystävältään linkin, joka kannatti avata. Ilmoituksessa kerrottiin vuonna 1884 käyttöön otetusta itähelsinkiläisestä huvilasta, joka etsi uutta omistajaa. Yhdistyskäytössä viimeisimmät vuotensa olleet Helsingin kaupungin omistamat  rakennukset kaipasivat huolenpitoa. Suojellun kaksikerroksisen huvilan lisäksi myynnissä olivat pihapiiriin kuuluva tilanhoitajan sivurakennus, entisenä kanalana toiminut talousrakennus, rantasauna ja kivikellarin jäännökset.

Furuvikin uimaranta on kaikille avoin, mutta harva tietää paikasta. Kuva: Jenna Lehtonen

Jo vuosia aiemmin työn kautta tutuksi tullut keltaiseksi maalattu rakennus herätti Lindbergin kiinnostuksen. Jos hän olisi tarjonnut muutaman kymmenen tuhatta vähemmän, kartano olisi myyty jollekin toiselle. Neljännen polven yrittäjällä kävi tuuri. Hän oli jo pitkään haaveillut Helsingin läheisyydessä sijaitsevasta kesämökistä meren rannalla.

Paikalliset toivottivat yrittäjän tervetulleeksi saarelaiseksi.

Joku kohtalonoikku tämä oli. Vaati vähän hulluutta, rohkeutta ja heittäytymistä lähteä näin isoon projektiin, Lindberg kertoo tyytyväisenä nyt, liki vuotta myöhemmin, ja vilkuttaa autolla saapuvat asiakkaat tervetulleiksi pihaan.

Hän tietää, että kaikki eivät pysty elämään, jossa työ ja vapaa-aika kietoutuvat tiiviisti yhteen. Arjen ja työn keskenään sekoittuminen on pitkään juhlapalvelualalla toimineelle yrittäjälle luontevaa: illalla hampaita pestäessä ikkunan alta saattaa kulkea saunojia pyyhkeet lanteilla ja kaljatölkit kädessä.

Vuonna 1884 vuori-intendentti Enok Hjalmar Furehjelm vuokrasi huvilapalstan Degerön kartanolta ja rakennutti Villa Furuvikin. Kuva: Jenna Lehtonen

Viiden tunnin työhaastattelu

Pehtooritar Holmström napsauttaa kahvinkeittimen päälle ja poimii nurmikolta roskia kävellessään niiden ohi. Näyttää siltä, kuin hän olisi asunut täällä pitkään.

Vielä viime talvena olin puolisen vuotta töissä Lapissa, sen jälkeen olin työtön ja koditon. Luovuin kaikesta ja lähdin Italiaan lomalle. Kun palasin, tililläni oli ehkä 30 euroa. Halusin silti luottaa siihen, että elämä kantaa.

Kartanolla järjestetään avointen ovien päiviä, jolloin miljööseen saa tutustua vapaasti. Kuva: Jenna Lehtonen

Ja elämä kantoi. Käänteeseen riitti sosiaalinen media ja yksi yhteinen ystävä.  Lindberg oli huhuillut Facebookissa kahdeksi viikoksi apukäsiä konserninsa uuden yrityksen saunavuokrauksen käynnistämiseen, kun molemmat naiset tunteva mies vinkkasi pestistä Holmströmille.

Tulin tänne työhaastatteluun toukokuisena sunnuntaina, juttelimme lopulta viisi tuntia. Alkuperäinen ajatus parin viikon pestistä oli pian unohdettu, yhtäkkiä kaikki klikkasi. Aloitin työt seuraavana päivänä. Pian huomasin myös asuvani paikassa, joka vastasi kaikkiin toiveisiini, Holmström innostuu kertomaan.

Anni Holmström
Holmström on löytänyt hirsirakenteiden seasta lyijykynämerkintöjä satojen vuosien takaa. Kuva: Jenna Lehtonen

Luovuin myös vanhasta urastani pari vuotta sitten. Sen jälkeen olen mennyt sinne, minne kutsu kulloinkin käy. Lapista palattuani oli aika taas jollekin uudelle. Nyt tuntuu, että olen kotona.

Anni on kuin tehty tähän paikkaan. Täällä pärjää, kun osaa tarttua asioihin ja sopeutuu muuttuviin tilanteisiin, Lindberg jatkaa.

Aurinkoiset kuukaudet meren äärellä ovat opettaneet, että koska tahansa voi tulla ohiajavasta veneestä puhelu, jossa tiedustellaan pääseekö rantasaunaan löylyihin heti. Helteinen kesä on tehnyt saunasta erityisen suositun paikan.

Huvilan yläkerta on remontoitu. Kuva: Jenna Lehtonen

Vastaremontoidun saunan vieressä on kaupungin omistama hiekkaranta, mutta harva tietää paikasta, joka on etenkin paikallisten lapsiperheiden suosiossa.

Käy täällä myös kylmävesiuimareita ympäri vuoden, Lindberg sanoo ja vastaa puhelimeensa.

Asiakas saattaa tiedustella vapaata saunaa lyhyellä varoitusajalla. Kuva: Jenna Lehtonen

Lastulevyjä ja muovimattoja

Arkkitehti Karl August Wredenin suunnittelema Villa Furuvik on yksi niistä kartanoista, jotka muistuttavat Helsingin itäisen rannikon kartanolaiselämästä. Holmström näyttää vanhoihin hirsiin piirrettyjä lyijykynämerkintöjä, joilla on ikää lähes 150 vuotta. Kartanon välikatosta on kaivettu esiin myös vanhoja lehtiä, jotka paljastavat edellisen asukkaan. Furuvik oli 1930-luvulle saakka Furuhjelmin perheen omistuksessa. Vapaa-ajan käyttöön suunnitellun rakennuksen osti Niilo Ilmari Lehtinen vuonna 1942. Helsingin kaupunki puolestaan osti kartanon Lehtisiltä vuonna 1991.

Vanhat huonekalut ja kirppislöydöt somistavat yläkertaa. Kuva: Jenna Lehtonen

Lindberg sai haaveensa kaupan päälle itselleen työmaan, josta hommat eivät lopu kesken.  Perinnerakentaminen, vanhat talot, huonekalut ja esineet ovat aina miellyttäneet häntä. Se selittää, miksi rakennukset ovat sisustettu antiikkiesineillä ja vanhoja huonekaluilla, jotka sopivat kuin korkokenkä Tuhkimolle. Sillä välin, kun jotkut rakentavat uutta Kruunuvuorenrantaa, Furuvikissa entisöidään vanhaa.

Holmström asuu kartanon vieressä sijaitsevassa rakennuksessa. Kuva: Jenna Lehtonen

Puuhaa riittää huonekalujen tuunauksesta kattoremontin suunnitteluun. Pienen kierroksen kävelyllä näkee niin rakennuspölyn täyttämiä huoneita kuin työmaa-alueita lastulevyineen.

Ei täällä vielä valmista ole. Rakennuksia remontoidaan jatkuvasti ja osassa tiloista näkyy vielä aikaisempien vuosikymmenten remonteissa tehtyjä pintoja, jotka eivät sovi 1800-luvun henkeen, Lindberg sanoo.

Holmstöm on samaa mieltä. Hän kauhistelee etenkin muovimattoja, jotka eivät sovi vanhaan hirsitaloon lainkaan. 

Kartanolla pääsee mökkiolotilaan helposti, kun kulkee paljain jaloin. Kuva: Jenna Lehtonen

Lindbergin mukaan kaikki saarelaiset eivät miellä asuvansa idässä. Se on helppo ymmärtää vielä, kun paikalle pääsee vain yhtä kaksikaistaista siltaa pitkin ja joukkoliikenteestä muistuttaa muutama yksinäinen Herttoniemeen kulkeva bussi.

Itä on kahtia jakautunut paikka. Toiset ajavat Audeilla ja toisilla ei ole varaa bussilippuun. Metron varrella on kaikenlaisia keskittymiä, Holmström toteaa.

Vanha jääkellari grillikatoksena
Vanha jääkellari toimii nykyisin grillikatoksena. Kuva: Jenna Lehtonen

Jos Laajasalo tuntuu olevan sivussa, Furuvik on vielä sivummalla. Nähtäväksi jää, miten Kruunusillat muuttavat ajatuksia. Toistaiseksi kesäpäivät soljuvat kartanolla yhtä lempeästi kuin aallot osuvat laituriin. Kun upottaa jalkansa mereen ja antaa tuulen tuivertaa hiukset sekaisin, kesäillan vapaus viettelee kuin ohimennen.

Rantasaunan laiturilta pääsee pulahtamaan suoraan mereen. Kuva: Jenna Lehtonen

Juttu on osa Patricia Seppälän säätiön rahoittamaa Itä meidän -projektia, ja se julkaistiin alun perin osoitteessa jennalehtonen.com.

Jaa, jos kolahti:

UUSIMMAT

Itä-Helsingin oma media. 
Juttuja Kontulan ostarilta Kulosaaren Casinolle.

ITAHELSINKI.FI
+358 50 364 4480
[email protected]

linkedin facebook pinterest youtube rss twitter instagram facebook-blank rss-blank linkedin-blank pinterest youtube twitter instagram