Itä-Helsingistä tuli mediassa koronapandemian päänäyttämö – En tunnista otsikoista sitä itää, jonka minä tunnen

Jenna Lehtonen    27 11 2020

Asun omakotitalossa, jonka pihalla kasvaa omenapuu. Kotikadullamme törmää kettuihin, rusakoihin ja kissoihin useammin kuin vieraskielisiin ihmisiin. Kun naapurimme lämmittää saunan, tunnistan sen tuoksusta.

Terveisiä täältä koronan ytimestä, 00900-alueelta.

Muutama päivä sitten luin lähes 2,5 miljoonaa suomalaista tavoittavasta uutismediasta, että asun Suomen pahimmassa koronapesäkkeessä. Syynä kohonneisiin tartuntamääriin pidetään muun muassa ahtaita kotioloja, maahanmuuttajien määrää ja matalaa tulotasoa.


Mainos:


Mediatalo lähetti reportterinsa kahteen otteeseen Puotinharjun ostoskeskukseen, joka on kuulemma yksinäisten sielujen kohtaamispaikka. Ensimmäisellä kerralla haastateltavia ei kielimuurin vuoksi löytynyt, joten katugallupin puhuvat päät etsittiin Puotilan metroasemalta ja Itäkeskuksen Prismasta. Näissä paikoissa ihmisiä lähestyttiin kysymällä:

"Minkä takia luulet, että koronavirus leviää tällä hetkellä kaikkein tehokkaimmin juuri Itä-Helsingissä?"

Johdatteleva kysymyksenasettelu ei jätä videon ensimmäiselle haastateltavalle muuta mahdollisuutta kuin tukea idän ulkopuolelta saapuneen toimittajan ennakkoasennetta.

Niinpä jutussa kerrotaan, kuinka tartunnat "repivät" Helsingin itäisiä kaupunginosia, Puotilassa "vilisee" ihmisiä ja "kielimuuri" torppaa haastatteluiden tekemisen ostarilla. Aviisin lopputuote kokoaa ansiokkaasti yhteen suunnilleen kaikki stereotypiat, mitä Itä-Helsingistä jo tiedetään.

Muutamaa päivää myöhemmin samainen keltapunainen lehti toimitti jatkojutun, jonka haastateltavina toimivat Omar, Nur, Rom, Akbar, Mohamed, Kemal, Ahmed, Hakan ja Leila.

Viimeisimpien tietojen mukaan Helsingin kaupunki aikoo säilyttää ja kunnostaa Puhoksen ostoskeskuksen A-osan. Kuva: Jenna Lehtonen

Yllä mainittu tapaus on vain yksi verkkojuttu muiden joukossa. Koronapandemian aikaan Itä-Helsingistä on löytynyt muutakin uutisoitavaa. Otsikot ovat kertoneet esimerkiksi tontulta näyttävästä miehestä, joka "kylvää pelkoa" Itä-Helsingissä.

Negatiivinen maine

On Itä-Helsinki päässyt näyttämöksi ennenkin. Jos Aku Louhimiehen Vuosaari-elokuva ei aiheuta tarpeeksi pahaa oloa, niin voi katsoa Virpi Suutarin Hilton! -dokumenttiprojektin itähelsinkiläisessä vuokratalossa ajelehtivista nuorista tai seurata Vesalan lähiönuorten selviytymiskamppailusta Visa Koiso-Kanttilan Karkotetut-dokumentista. Yksi vaihtoehto on katsoa Antti J. Jokisen Pahan kukat -elokuva.

Kun kysyin sivustomme lukijoilta, millaisiin ennakkoluuloihin he ovat Itä-Helsingistä törmänneet, sain seuraavanlaisia vastauksia:

"Itä-Helsinki ei olisi ensisijainen toive asuinaluetta valitessa, vaan välttämätön pakko."

"Täällä puukotetaan jengiä ilman syytä."

"Tuttavani eivät tienneet, missä Puotila sijaitsee."

"Itä-Helsingissä asuu ainoastaan toisen luokan kansalaisia, maahanmuuttajia ja kouluttamattomia ihmisiä."

"Eihän sinne voi tulla kuin luotiliivit päällä."

"Kaikki itähelsinkiläiset käyttävät huumeita, eikä kukaan käy töissä."

"Hirveä betonighetto."

Puotinharjun ostoskeskus oli aikoinaan Suomen suurin ostoskeskus. Kuva: Jenna Lehtonen

Koronalukujen valossa jotkut Itä-Helsingin postinumeroalueet vaikuttavat pandemiapesäkkeiltä, joista on helppo tuottaa nopeita verkkojuttuja vetävillä otsikoilla. Kertoihan Ylekin jo kesällä siitä, miten Itä-Helsinki "hehkuu punaisena" koronatilastossa.

Tavallaan en ihmettele, miksi marjaniemeläisten Facebook-ryhmässä kinastellaan tällä hetkellä siitä, pitäisikö alueella olla oma postinumeronsa. Arvoasuntojen hinta voi laskea. Nyt joku voi nimittäin sotkea marjaniemeläiset itisläisiin, sillä 00930-postinumero kattaa molemmat alueet. Kuten Riitta Alamiekkaojan gradussa todetaan: "Maantieteellisesti Itä-Helsinkiin kuuluvia keski- tai yläluokkaisen statuksen asuinalueita ei nähdä itähelsinkiläisinä."

Ei nähdä ei, varsinkaan valtamediassa. Koska Itä-Helsinkiin liittyvä mediapuhe on pitkälti ulkopuolisten tuottamaa, me itähelsinkiläiset saamme jatkossakin kuulla muualla asuvien mielipiteen siitä, millaista täällä on asua.

Kun Jari-Petteri kohta klikkaa taitavasti otsikoitua verkkojuttua Tapiolassa ja Mirjami Loviisassa, mielikuva Itä-Helsingistä synkkenee entisestään. Vuosaari on no-go-aluetta, ja Kontulan ostarilla ammuskellaan.

Vaikka Itä-Helsingin arvostuksen puute noteerattiin kesällä jopa Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa, mediatalot, elokuvat ja televisiosarjat jättävät edelleen paljon kertomatta. Itä-Helsinki on Helsingin laajimpia ja monipuolisempia alueita. Täällä asuu yli 160 000 ihmistä. Siihen joukkoon mahtuu menestyneitä yritysjohtajia, päättäjiä, taiteilijoita, virkamiehiä ja vääpeleitä. Kun viimeksi tarkistin, monen nimi löytyi verokoneesta.

Itä-Helsinki on paljon muutakin kuin koronatautirypäs. Siitä kaikesta on vain pirun vaikea kertoa, jos ei ole eläessään matkustanut metron päätepysäkille.

Palataan lopuksi vielä koronalukuihin. Niiden valossa esimerkiksi Tammisalossa, Östersundomissa, Jollaksessa ja Kulosaaressa menee ihan kivasti. Ja kuten jo alussa kerroin, niin menee myös täällä koronapesäkkeessä.

Jaa, jos kolahti:
  •  
  •  
  •  

UUSIMMAT

Itä-Helsingin oma media. 
Juttuja Kontulan ostarilta Kulosaaren Casinolle.

ITAHELSINKI.FI
+358 50 364 4480
[email protected]

linkedin facebook pinterest youtube rss twitter instagram facebook-blank rss-blank linkedin-blank pinterest youtube twitter instagram