Kaupallinen yhteistyö: Koirakonsultti Lina Nikula
Yksi koira pelkää autossa moottorin ääntä, toinen tuulilasinpyyhkimiä. Miten koiranomistajan kannattaa toimia, jotta automatkustaminen olisi koiralle miellyttävämpää? Vuosaaressa asuva koirakonsultti Lina Nikula tietää, että voimakasta autopelkoa ei välttämättä selätetä hetkessä.
Se liikkuu, siitä lähtee ääntä ja sieltä ei välttämättä näe ulos. Jotkut koirat pinkovat pakoon nähdessään auton, toiset alkavat täristä heti, kun ajovalot syttyvät ja moottori käynnistyy. Voimakas läähättäminen, haukottelu ja kontaktin vältteleminen ovat kaikki rauhoittavia signaaleja, jotka kertovat koiran ahdistuksesta ja stressitilasta. Nikulan mukaan koirien autopelko on yllättävän yleinen ongelma, vaikka siihen olisi apua saatavilla.
–Autopelko voi olla ihmiselle liian pieni syy palkata kouluttaja avuksi, mutta koiralle se voisi olla iso juttu.
Miten sitten toimia tilanteessa, jossa autoilusta on tullut koiralle kaikkea muuta paitsi rentouttavaa? Nikula suosittelee etenemään pienin askelin. Hän tietää, että valmiiksi pelokkaalle koiralle satojen kilometrien automatka ei tee hyvää. Silloin myös koulutus ottaa väistämättä takapakkia.
Treenaus kannattaa aloittaa vaikka parkkipaikalla ennen kuin koiran stressireaktiot näkyvät. Alussa autoa ei välttämättä kannata edes käynnistää. Riittää, että koira saa tutustua kuljetuspaikkaansa rauhassa ja ettei sitä pakoteta kyytiin väkisin. Mitä enemmän eläintä ahdistaa, sitä pienempiin osiin harjoittelu kannattaa palastella. Aluksi omistaja voi palkita koiraa jo siitä, että se edes vilkaisee auton suuntaan. Vähitellen etäisyyttä autoon voi lyhentää.
–Ihanteellista olisi, jos jo koirankasvattaja olisi tutustuttanut pennun autoon.
Näin ei kuitenkaan aina ole, ja joskus autopelko kehittyy aikuiselle koiralle vähitellen.
Koiran ehdoilla
Nikula muistuttaa, että koirat ovat yksilöitä. Se mikä toimi naapurin Mustin kanssa, ei välttämättä toimi oman koiran kanssa. Herkuille persoa pikinokkaa voi motivoida namipalkalla, toisille hännänheiluttajille saattaa toimia paremmin palloleikki. Kun omistaja onnistuu tekemään autosta paikan, jossa tapahtuu koiran kannalta positiivisia asioita, pelko todennäköisesti haalistuu vähitellen. Omistajan on kuitenkin syytä varautua siihen, että treenikertoja ja toistoja kertyy.
Oma vaikutuksensa asiaan on myös sillä, miten lemmikki autossa matkustaa. Jotkut koirat viihtyvät kantokopassa, toisille sellainen edustaa pelottavaa paikkaa, josta ei näe ulos. Jos koira pelkää myös kuljetuslaatikkoa, harjoittelu kannattaa aloittaa siitä, että kuljetusvälineestä tulee tuttu paikka, jossa voi rentoutua.
–Jos mahdollista, autoilua kannattaa välttää siinä vaiheessa, kun koiran kanssa vasta harjoitellaan. Pakottaminen voi johtaa siihen, että pelko vaan pahentuu. Kannattaa edetä koiran ehdoilla, Nikula sanoo.
Vaikka monet kääpiökoirat matkustavat mieluiten omistajan sylissä, turvallisuuden kannalta vaihtoehto on huomattavan riskialtis. Asiantuntijat suosittelevat monille roduille esimerkiksi auton takaosaan integroitavia häkkejä, kuljetuslaatikoita tai turvavyövaljaita. Myös Nikula kannustaa koiranomistajia panostamaan turvallisuuteen.
Koirakonsultin oma koira, Jedi, matkustaa suuren kokonsa vuoksi auton takakontissa, josta se näkee matkustamon puolelle turvaverkon läpi. Kodinvaihtajana perheeseen saapunut monirotuinen osaa nykyään rentoutua automatkoilla, mutta koiran tunnetilan eteen on nähty paljon vaivaa. Aikaisemmin Jedi pelkäsi autoilua.
–Tärkeää oli se, että emme pakottaneet, eli vetäneet, houkutelleet tai työntäneet koiraa mihinkään, positiivisen vahvistaminen puolesta puhuva Nikula sanoo.
Hän eteni Jedin kanssa yksi vaihe ja makupala kerrallaan. Nyt naksuttimen ääni on koiralle merkki siitä, että luvassa on herkkuja. Niiden perässä kannattaa hypätä takakonttiin.
Tarvitsetko apua koiran autopelon kanssa? Tutustu koirakonsultin palveluihin täällä.
