Jos Helsingin hautausmaiden kesken järjestettäisiin kauneusmittelö, sen voittaisi todennäköisesti Kulosaaren kaupunginosassa sijaitseva Leposaaren hautausmaa, joka tunnetaan myös Kulosaaren hautausmaana. Paikkaan löytääkseen on kuljettava Leposaarentien päähän ja astuttava porteista sisään kello 7–22 välisenä aikana. Jos vastaan tulee meri, on kävellyt jo liian pitkälle.

Aidatun alueen keskellä katse osuu ensimmäisenä kappeliin, jossa on kahdeksan kulmaa. Ilmestyksen suunnitteli 1920-luvun lopulla arkkitehti Armas Lindgren, joka ei ole ainoa alueelle haudattu ammattikuntansa edustaja. Arkkitehtien lisäksi Leposaari on kautta historiansa tarjonnut viimeisen leposijan oman aikansa merkkihenkilöille kirjailijoista kenraalimajureihin.

Tarkkasilmäinen kulkija löytää hautakivistä muun muassa seurapiiriyrittäjä Maria Melinin, Mannerheimin luottomiehenä tunnetun Paavo Talvelan ja Lapinlahden linnut -yhtyeestä tunnetun Heikki Salomaan nimen. Joillekin soittaa kelloa Niilo Hakkarainen, Ilmari Turja tai Martti Ilveskorpi.


Mainos:


Helsingin seurakuntayhtymän pienin hautausmaa on kooltaan vain kaksi hehtaaria, ja seurakuntayhtymän tietojen mukaan hautapaikkoja on suunnilleen 2000 vainajalle. Uurnahautauksia ja tuhkansirottelua varten Leposaareen on valmistettu uusia hauta-alueita vuosina 1994 sekä 2007. Rajoitetun tilan vuoksi suurin osa vainajista lukeutuu paikallisiin, eli kulosaarelaisiin, jotka ovat eläessään kuuluneet Herttoniemen tai Matteuksen seurakuntaan.

Hiljaisena ajankohtana miljöössä voi kuunnella käpytikan koputusääniä ja aaltojen kohinaa. Kulosaaren hautausmaa sijaitsee meren välittömässä läheisyydessä, mikä lisää paikan viehättävyyttä entisestään. Hautakivien takana häämöttävät Kalasataman tornitalot, Kivinokan mökit ja Arabianrannan lenkkipolut. Mikäli etsii rauhallista lähimatkailukohdetta Itä-Helsingistä, vuonna 1925 käyttöön vihitty Kulosaaren hautausmaa täyttää kaikki kriteerit.

Leposaaren hautausmaan olemassaolosta ei välttämättä tiedä, vaikka olisi syntyperäinen itähelsinkiläinen. Kuva: Jenna Lehtonen
Hautausmaan portit ovat avoinna vuoden jokaisena päivänä. Kuva: Jenna Lehtonen
Kontrasti vanhan ja uuden välillä on Leposaaresta katsottuna voimakas. Kuva: Jenna Lehtonen
Jalkaväenkenraali, Mannerheim-ristin ritari Paavo Talvelan viimeinen leposija löytyy Kulosaaresta. Kuva: Jenna Lehtonen

Hautausmaa osana Kulosaaren historiaa

Hautausmaakävelyllä katse osuu nopeasti isoon metalliristiin, joka toimi muistolehdon tunnuksena. Jotkut haudat ovat niin vanhoja, että niiden viereen on tuotu pieni vaaleanpunainen lappu, joka muistuttaa haudan hallintaoikeuden päättymisestä. Samaan aikaan vierestä löytyy kiviä, joiden kaiverrukset ovat tuoreita ja kukat kauneimmillaan.

Aidan toiselle puolella, rantaviivan vieressä, kävelee koiranulkoiluttajia. Hautausmaalla tunnelma on toisenlainen. Tänne voi tulla muistelemaan niitäkin, jotka ovat haudattu toisaalle, sillä Kulosaaren hautausmaalta löytyy myös muualla lepäävien muistomerkki. Kiireettömiä hautausmaavierailuja varten löytyy penkkejä, joiden kohdalla voi lepuuttaa jalkojaan tai huokaista. Vaikka paikka on pieni, katseltavaa riittää.

Sankarihautausmaan puolelle on haudattu talvi- ja jatkosodassa kaatuneita. Alueen muistomerkkeineen on suunnitellut arkkitehti Arne Helander, jonka käsialaa on myös hautausmaan portti, joka muuten vilahtaa ainakin Teuvo Tulion ohjaamassa Rikollinen nainen -elokuvassa. Porttia katselee hieman eri vinkkelistä, jos kohtauksen on sattunut näkemään.


Mainos:


Vanhoja valokuvia katsoessa huomaa, että hautausmaan miljöö on pysynyt jokseenkin muuttumattomana monen vuosikymmenen ajan. Historia on edelleen läsnä, vaikka alkuperäinen nimi, Iso-Pässin saari, on muuttunut. Vuoden 1936 selvityksen mukaan AB. Brändö Villastad -niminen yhtiö myi saaren seurakunnalle 100,000 markalla vuonna 1922. Nimestä päätellen täällä laidunsivat joskus lampaat. Toisin on nykyään.

Legendat eivät unohdu. Kolehmaisen hautakivi on helppo löytää. Kuva: Jenna Lehtonen
Yhden haudan luo omaiset ovat tuoneet vanhoja kuvia. Kuva: Jenna Lehtonen
Kansallisen kokoomuksen keskusarkiston tietojen mukaan varatuomari Eino Kihlberg vaikutti sotien jälkeisinä vuosina asuttamistoiminnan johtotehtävissä Helsingissä. Kuva: Jenna Lehtonen
Kulosaaren hautausmaalta voi ihailla merellistä Helsinkiä. Kuva: Jenna Lehtonen

Tiedätkö Kulosaaren hautausmaahan liittyvän tarinan, joka pitäisi kertoa? Ota yhteyttä toimitukseen [email protected]