Vuosaaren Kallahdenniemessä sijaitsee historiallinen merenrantatontti, jota kaupunki valmistelee myyntiin. Vielä 1950-luvulla miljöö edusti arkkitehtuurin helmiä.
Rantaan päättyvä kivilaattapolku on sammaleen ja saniaisten peittämä. Entisen asuinrakennuksen lattialla makaa kaatunut tekokasvi, jonka ympärillä on lasinsiruja. Jos haluaa parkkeerata autonsa sähkötolpan eteen, täytyy ensin tarttua puutarhasaksiin ja raivata autotallin viereen kasvanut ryteikkö.
Kallahdenniemen Leppäniementiellä sijaitseva Sommarsol-niminen tontti on yksi niistä kaupungin omistamista kohteista, joka kaupataan lähitulevaisuudessa hintakilpailun kautta uudelle omistajalle. Tarkka myyntiaikataulu on vielä pimennossa. Jos asiat etenevät suunnitelmien mukaan, tontti ja sillä sijaitsevat kiinteistöt myydään tulevan syksyn aikana. Toisin kuin monet muut kaupungin omistamat arvohuvilat, Sommarsolin uumenista löytyvät rakennukset eivät ole suojeltuja. Ostaja voi halutessaan purkaa ne pois.
Tontin koon ja maisema-arvon hahmottaa parhaiten, kun kävelee arkkitehti Erkki Luoman suunnitteleman pulpettikattoisen rakennuksen eteen ja suuntaa katseensa merelle. Vastarannalla näkyy niin ikään kaupungin myyntilistalta löytyvä Heposaari eli Hästholmen. Sekin on kokenut saman kohtalon kuin Sommarsol ja monet muut kaupungin omistamat kiinteistöt Kallahdenniemessä. Rakennukset ovat saaneet rapistua puiden katveessa kaikessa rauhassa vuosikymmenten ajan ilman huolenpitoa. Joskus kauan sitten rannan molemmin puolin oli elämää.
Alueen historiasta kirjoittanut Torolf Lassenius povasi jo 1990-luvulla Elämää Vuosaaren Kallahdessa -teoksessaan (Helsingin kaupunginmuseo) historiallisten rakennusten ränsistyneen tulevaisuuden: ”Se, joka on joutunut seuraamaan, miten nämä ostot ovat vaikuttaneet alueeseen, voi vain valittaa, miten kaupunki lähes 25 vuoden ajan antoi huviloiden ja puutarhojen rappeutua. Huvilat joutuivat usein lisäksi pahansuopien ihmisten vandalisoinnin kohteiksi, mikä johti vain tilapäisiin korjauksiin.”
Luoman ja Mannströmin huvilat
Sommarsol ja sen rakennukset siirtyivät kaupungin omistukseen vuonna 1995, jolloin Helsingin kaupunki käytti etuosto-oikeuttaan Lohja Rudus Oy Ab:n ja Nimrex Oy:n kanssa tehdyssä kiinteistökaupassa. Lasseniuksen kirjan mukaan tontin rakennukset olivat samana vuonna hetken aikaa myös autoliikkeen käytössä. Yhtä kaikki kaupungin omistuksessa Sommarsol on ollut jo lähes 30 vuotta, ja paikan päällä näyttää juuri siltä. Terassin puulautoja ei ole öljytty vuosiin eikä kukaan ole kitkenyt lautojen välistä pilkistäviä rikkaruohoja.
Helsingin kaupungin myynnin ja yritysvuokrauksen tiimipäällikkö Maarit Kontion mukaan uusia vuokralaisia ei ole otettu tontille vuoden 2015 jälkeen, koska kohteen kunto on liian huono. Viimeisin vuokralainen on ollut yritys, mutta sen nimeä Kontio ei muista. Asuinkäytössä rakennukset eivät kuitenkaan ole olleet.
– Se oli niin vanha sopimus, etten löytänyt sitä täältä meidän ohjelmistoistamme ja systeemeistä. Käsittääkseni siellä on ollut vain yksi ja sama pitkäaikainen vuokralainen.
Mainos:
Kauas on tultu 1950-luvun yhtenäiskulttuurista ja kesäpäivistä, jolloin merenrantamaisemasta nautti muun muassa leskirouva Sigrid ”Siiri” Luoma. Nainen, jonka historia jää vuonna 1952 menehtyneen aviopuolisonsa varjoon. Akateemisen kirjakaupan toimitusjohtaja Väinö Luoman uraa kuvaillaan historialähteissä pitkäksi ja menestyksekkääksi. Kansallisbiografia-verkkojulkaisusta löytyy johtajasta laadittu kuvallinen artikkeli, jossa kerrotaan auktoriteetistä, jonka johtajakauden lopussa Akateeminen kirjakauppa oli alallaan Pohjoismaiden suurin yritys.
Mitä perheen rouvaan, Siiriin, tulee, historian rippeet loppuvat lyhyeen. Lasseniuksen kirjan mukaan leskirouva rakennutti Saseka-Vuosaaren vuokraamalle maalle uudenaikaisen funkistyylisen huvilan vuonna 1954. Pari vuotta myöhemmin sen viereen kohosi perinteinen rantasauna. Vuonna 1958 valmistui tontin pohjoisosassa sijaitseva asuinrakennus, jota laajennettiin 1980-luvun puolivälissä. Se kuului valmistuessaan Paraisten Kalkin Helsingin konttorin johtaja Knut Mannströmille. Hänen jäädessään eläkkeelle tontti ja huvila palautuivat Sasekan henkilökunnan virkistyskäyttöön ja lopulta kaupungille. Luoman perheellä Sommarsolin tonttipaikka oli käytössä vuoteen 1990 asti, jolloin se siirtyi aikaisemmalle maanomistajalle Lohja Ruduksen nimissä.
Valkoisesta punaiseksi
Sukututkimussivustojen tietojen mukaan Luoman pariskunnalla oli kolme tytärtä, jotka kaikki ovat nyt jo edesmenneitä. Sommarsolin tontilla kävellessä voi vain arvalla, kenen seurassa leskirouva vietti Kallahden perukoilla aikaansa nelikymppisenä. Laiturin vanha betonijalka ja nurmikolla lojuvat ruostuneet ketjut ovat luultavasti olleet samoilla sijoillaan täällä jo silloin, kun Kekkonen nousi presidentiksi. Rantasaunan alla majailevat banaanilaatikot ovat tuoreempaa vuosikertaa, ehkä viimeisimmän vuokralaisen jäljiltä.
Koska kaupunki ei mahdollista pääsyä rakennusten sisälle, moni kysymys jää avoimeksi. Elokuussa 2023 kukaan ei ole esittelemässä tiluksia tai vastaamassa siihen, miten Siiri Luoma toipui miehensä kuolemasta ja miksi hän halusi rakennuttaa vapaa-ajan asunnon juuri Kallahdenniemeen. Liittyikö sijainti Sasekan tehtaaseen, joka dominoi 1950-luvun Vuosaaressa? Kun Luoman perhe vietti aikaa Sommarsolin maisemissa, rannalta saattoi nähdä Sasekan tehtaan piipun. Nyt sen tilalla näkyy tornitaloja, joiden olemassaolosta voi olla montaa mieltä.
Leppäniementie ei ole vilkkaasti liikennöity. Yhtä kuollutta on Sommarsolin pihamaalla. Kaikki tontilla sijaitsevat rakennukset ovat sellaisessa kunnossa, ettei niitä pelasteta enää pienellä pintaremontilla. Lähempänä entistä laituripaikkaa sijaitseva Erkki Luoman taidonnäyte on vaihtanut jossain välissä väriä valkoisesta punaiseksi. Vaikka ovet ovat lukossa, lukon vieressä olevasta raosta voi kurkistaa sisätiloihin. Puulattialle on jätetty peili, joka nojaa seinään. Näystä tulee mieleen kliseinen kauhuelokuva.
Kaupunki on viimeksi kuvannut rakennuksen julkiseen luetteloonsa maastokäynnillä vuonna 2001. Silloin rakennus oli vielä valkoinen. Kukaan ei ole avannut ovea pitkään aikaan.
Juttua varten on haastateltu Helsingin kaupungin myynnin ja yritysvuokrauksen tiimipäällikkö Maarit Kontiota.
Jutun muut päälähteet:
Elämää Vuosaaren Kallahdessa, Torolf Lassenius, Helsingin kaupunginmuseo
Kallahdenniemi, rakennusperinnön arvot, Helsingin kaupunki
Määttä, Vesa: Luoma, Väinö. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu
