Kulosaaren kartano myydään, Helsingin kaupunki on päättänyt. Vauhdikas aikataulu tuli yllätyksenä 86 vuotta vuokralaisena olleelle JHL:n Helsingin yhteisjärjestölle. ”Lähdemme haikein mielin”, puheenjohtaja Stefan Loman sanoo.

Helsingin kaupunki on päättänyt myydä omistamansa Kulosaaren kartanon. Se tarkoittaa, että kartanon pitkäaikainen vuokralainen JHL:n Helsingin yhteisjärjestö joutuu yllättäen muuttamaan.

Yhdistyksen puheenjohtaja Stefan Loman kertoo olleensa jo aiemmin tietoinen Kulosaaren kartanon mahdollisista myyntiaikeista, mutta asian etenemisen nopea aikataulu tuli vuokralaisille yllätyksenä.

Loman sai helmikuun lopussa kaupungilta sähköpostin, jossa kerrottiin, että päätös Kulosaaren kartanon myynnistä ollaan viemässä kaupunkiympäristölautakuntaan 7. maaliskuuta, siis vain viikkoa myöhemmin.

– Helsingin kaupungin edustaja sanoi, että myynnissä voi mennä aikaa. Yhdistyksemme edustajisto kuitenkin päätti, ettemme voi jää odottelemaan, milloin meidän käsketään lähteä. Niinpä irtisanoimme itse vuokrasopimuksemme. Lähdemme haikein mielin, Loman sanoo.

Kulosaaren kartanon myyntipäätöstä Loman pitää lyhytnäköisenä. JHL:n Helsingin yhteisjärjestö ja sen edeltäjä Suomen Kunnantyöntekijäin Liiton Helsingin osastojen keskustoimikunta ja KTV: yhteisjärjestö on ollut Kulosaaren kartanossa vuokralaisena vuodesta 1937.

Tuona aikana he ovat Lomanin mukaan tehneet paljon sekä näkyvää että näkymätöntä työtä kartanon, sen sivurakennusten ja alueen lähiympäristön eteen. Yhteistyötä on tehty muun muassa Kulosaaren venesataman, palstaviljelijöiden ja Kivinokan kesämajatoiminnan kanssa, jotka ovat voineet hyödyntää esimerkiksi kartanon pesu- ja saunatiloja.

– Olemme olleet alueen toimijana avainroolissa, ja läsnäolomme on ollut tärkeää monelle eri taholle. Nyt se kaikki päättyy meidän osaltamme.


Mainos:


Kulosaaren kartanon päärakennus ja puistoa Cronstedtin aikana ennen vuotta 1907. Kulosaari oli tuolloin vielä osa Helsingin maalaiskuntaa.
Tältä Kulosaaren kartanomiljöö näytti 1900-luvun alussa, jolloin Kulosaari oli vielä osa Helsingin maalaiskuntaa. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo

Kaatuvatko kulut veronmaksajille?

Helsingin kaupunki on teettänyt vuonna 2022 selvityksen nimellä Kulosaaren kartanon alueen matkailullisia mahdollisuuksia, johon Itä-Helsinki Media on tutustunut. Käytännössä se tarkoittaa, että kaupunki suunnittelee myyvänsä kartanon matkailutoiminnalle.

Loman on huolissaan siitä, mitä tapahtuu, jos kartanoa ei saadakaan myytyä. Varoittava esimerkki löytyy läheltä Laajasalosta Stansvikin kartanosta.

Kaupunki ei ole saanut vuokrattua eikä myytyä Stansvikin kartanoa ja sen sivurakennuksia. Se on seissyt tyhjillään viimeiset kolme vuotta.

– Toivon, ettei Kulosaaren kartanolle käy samalla tavalla kuin Stansvikin kartanolle. Kaikista tärkeintä olisi, että näitä kaupunkitiloja käytetään ja että ihmiset pääsisivät niistä hyötymään. Huoli on, että kartanon myynti tulee kalliimmaksi veronmaksajille. Jos Kulosaaren kartano jää pitkäksi aikaa seisomaan tyhjillään, sen ylläpidosta tulee jatkuvia, merkittäviä kuluja, Loman pohtii.

Kulosaaren kartano
Helsingin kaupunki on omistanut kartanon vuodesta 1927 lähtien. Kuva: Jenna Lehtonen

Tuhansia tunteja talkootyötä

Kulosaaren kartanossa yhteisjärjestö on tarjonnut kokous- ja koulutustiloja sekä virkistystoimintaa useille eri yhdistyksille ja Helsingin kaupungin työntekijöille. Heidän on ollut mahdollista vuokrata kartanoa myös yksityistilaisuuksia, kuten häitä- ja kastetilaisuuksia, varten.

Kartanon alueella on viljelty myös hunajaa, järjestetty kaikille avoimia linturetkiä ja tehty perhostutkimusta. Tutkimuksen avulla sieltä on löydetty uhanalainen perhoslaji meiramikirjokoisa.

– Olemme tehneet Kulosaaren kartanon ja sen lähiympäristön eteen tuhansia ja tuhansia talkootyötunteja. Meille on ollut kunniakysymys huolehtia kartanosta ja pitää se kunnossa parhaalla mahdollisella tavalla.

Talkootyön lisäksi yhteisjärjestö on myös palkannut alueelle työntekijöitä huolehtimaan kartanosta ja sen lähialueesta esimerkiksi lumia luomalla.

– Palkkaamamme työntekijä on asunut alueella ja valvonut sitä ympärivuorokautisesti. Ilkivaltaa ei ole ollut. Tästä eteenpäin vastuu kaikesta siirtyy kaupungille.

Naurissalmen venesatama sijaitsee kartanon vieressä. Kuva: Jenna Lehtonen
Lähimmät viljelypalstat löytyvät aivan kartanon kupeesta. Kuva: Jenna Lehtonen

Uudet tilat Hakaniemestä

Stefan Loman on paljasjalkainen itähelsinkiläinen, joka on syntynyt Vuosaaressa, viettänyt nuoruutensa Myllypurossa ja palannut taas Vuosaareen. Hän toivoo, että vastaisuudessa Helsingin päätöksentekoelimissä näkyisi enemmän ihmisiä, joiden juuret ovat Itä-Helsingissä.

– Itä-Helsinki on mainettaan parempi, luonto ja viheralueet ovat huikeita ja metroyhteyden myötä julkinen liikenne on loistava. Täällä on valtavasti potentiaalia, jota kaupunki voisi hyödyntää.

JHL:n Helsingin yhteisjärjestöä ei kuitenkaan syyskuun 30. päivän jälkeen idässä enää nähdä. Uudet tilat löytyivät Hakaniemestä Säästöpankinrannasta Paasitornin kiinteistöstä.

Uusissa toimistotiloissa ei ole enää mahdollisuutta tarjota yhdistyksille isompaa kokoontumis- ja kokoustilaa tai virkistystoimintaa.

– Kulosaaren kartanoon liittyy meillä paljon muistoja. Toivomme kartanolle ja koko alueelle hyvää ja menestyksekästä tulevaisuutta.

Kulosaaren kartano
JHL:n Helsingin yhteisjärjestön puheenjohtaja Stefan Loman harmittelee, että järjestö joutuu jättämään Kulosaaren kartanon. "Meille on ollut kunniakysymys huolehtia kartanosta." Kuva: Vuokko Less