Kaupallinen yhteistyö: Kunkku-Sähkö
Mellunkylässä asuva sähköasentaja Kim Granholm empi pitkään yrittäjäksi lähtemistä. Nykyään Kunkku-Sähkö -nimistä firmaa luotsaava mies tietää, että riski kannatti ottaa.
Työmaita, kokouksia, myyntiä, markkinointia ja laskutuksen raportointia. Vielä muutama vuosi sitten rakennusalan suuryrityksessä työskennelleen Kim Granholmin, 44, työpäivät kuulostivat tältä. Takana oli lähes 20 vuoden ura saman firman leivissä, eivätkä aamuherätykset olleet enää pelkästään mieluisia.
– Minulla oli liuta asentajia, joille hommasin töitä. Tärkein ja oikeastaan ainoa tehtäväni oli laskutus. Aina haluttiin tietää se, paljonko kuukaudessa tulee rahaa sisään.
Työpäivät olivat jo pitkään maistuneet puulta. Mieli hapuili jonnekin muualle. Tilanne kalvoi miestä, joka muuttui hiljaiseksi. Vapaa-ajallaan hän vain murjotti omissa oloissaan, eikä jaksanut puhua päivän päätteeksi edes läheisilleen. Arki takkusi samaan tahtiin fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin kanssa, ja terveys reistaili.
– Olin jo muutaman vuoden ajan aina silloin tällöin miettinyt, että haluaisin tehdä muutakin. Se työ alkoi olla aika nähty.
Yhtenä päivänä Granholm palasi töistä kotiin Mellunkylään ja keskeytti puolisonsa jouluvalmistelut pelkällä olemuksellaan. Jotain oli tapahtunut. Sen näki jo miehen ilmeestä. Hän ilmoitti heti saapuessaan, että tiedossa oli sekä hyviä että huonoja uutisia. Ne eivät tulleet kuulijalle yllätyksenä.
– Huono uutinen oli se, että minulla ei enää ollut työpaikkaa ja hyvä uutinen se, että olin juuri irtisanonut itseni, Granholm muistelee.
Kaksi vuotta sitten hänen kasvoilleen palasi hymy, joka oli pitkään poissa. Lähtöpäätös oli lopulta helppo, eikä sitä ole tarvinnut katua.
Nykyään Kunkku-Sähkö -nimistä yritystä luotsaava itähelsinkiläinen kuvailee aamuherätyksiään täysin eri sanoin kuin vielä muutama vuosi sitten. Numeroiden kyttäämisen rinnalle on tullut muutakin tekemistä. Yhtenä päivänä Granholm vaihtaa satoja valaisimia kauppakeskukseen, toisena asentaa sähköjä omakotitaloon. Työtehtävät vaihtelevat sähkö- ja valaistussuunnittelusta kuntotarkastuksiin ja sähköautojen latausasemien pystyttämiseen. Kaikkeen, mitä asiakkaat vaan keksivät pyytää.
Isän apupojasta yrittäjäksi
Jos tarkkoja ollaan, Mellunmäessä varttunut Granholm aloitti yrittäjän taipaleensa isänsä jalanjäljissä jo joskus 16-kesäisenä. 1980-luvun lopussa Henrik Granholm lopetti työt Pauligin vanhalla tehtaalla Vuosaaressa ja perusti nimeään kantavan konsulttiyrityksen, joka keskittyi tietotekniikkaan. Siihen aikaan ATK-osaajille oli kysyntää enemmän kuin asiaan vihkiytyneitä ihmisiä löytyi.
Myöhemmin yksi Henrik Granholm Oy:n asiakkaista oli Töölön matkatoimisto, jonne kaivattiin tekijää kytkentä- ja kaapelitöitä varten. Ammattikoulussa siihen aikaan opiskellut Kim päätyi auttamaan isäänsä. Joskus se tarkoitti sitä, että poika hälytettiin töihin jopa kesken koulupäivän.
– Kerran isä jäi lomalle ja antoi matkatoimistolle minun puhelinnumeroni. Vastasin puheluun kesken tunnin ja sanoin opettajalle, että täytyy lähteä hommiin, kun faija on lomalla. Palasin koulunpenkille, kun sain työt tehtyä.
Nuoren miehen elämässä se oli aikaa, jolloin arkeen mahtui myös koripallotreenejä ja harjoittelua Itä-Helsingin musiikkipistossa. Joskus kavereiden kanssa pyörähdettiin Uutelan ja Kallahden metsissä. Meri oli elementti, joka veti puoleensa. Kun ylitti Vuosaaren sillan, vastaan tuli aina kalastajia. Niitä, joihin ei juuri enää samoilla kulmilla törmää.
– Vaikka ajat ovat muuttuneet, en halua lähteä idästä minnekään. Vuosikymmenet ovat kehittäneet aluetta ja palveluita parempaan suuntaan.
Sivutoiminen yrittäjyys oli osa Granholmin arkea nuoruusvuosista asti ennen kuin hän irtaantui pitkäaikaisesta vakipestistään kokonaan ja perusti isänsä yrityksen rinnalle aputoiminimen.
”Vihaan keskeneräisyyttä”
Kunkku-Sähkö on osoittautunut nimeksi, joka jakaa mielipiteitä. Osa sähköasentajan asiakkaista pitää sitä suuruudenhulluna, osa viehättävänä. Varmaa on se, että tunteita herättävä nimi painuu mieleen. Yrittäjän vinkkelistä katsottuna se on pelkästään positiivista. Nimi ei kuitenkaan ole Granholmin itse keksimä. Ehdotus heitettiin ilmoille veljenpojan toimesta yhteisessä illanvietossa, jossa pidettiin asian tiimoilta ideariihi.
– Ainoa kriteeri oli se, että nimessä piti olla sana sähkö. Kun vanhin veljenpoika lausui ehdotuksensa, mietin ehkä kolme sekuntia ja sanoin, että se on siinä, Granholm kertoo.
Sähköalan yrittäjänä aamuherätykset tuntuvat erilaiselta kuin palkansaajana, ja päivät eivät enää muistuta toisiaan.
On viikkoja, jotka vierähtävät pitkälti samassa kohteessa, ja on viikkoja, jotka pitävät sisällään useita pienempiä asennuskeikkoja. Sähköasentajan työkalenteri elää yleensä kahden viikon sykleissä. Tällä hetkellä esimerkiksi valaisinasennusten, kytkinten vaihdon ja keittiösaneerausten perään kysellään tiuhaan. Kevään myötä alkaa erilaisten ulkovalaistusratkaisujen suunnittelu ja toteutus.
– Tavoitteeni on se, että saan asiakkaalta mahdollisimmat hyvät lähtötiedot. Vihaan keskeneräisyyttä. Suunnittelen mieluummin kaiken etukäteen ja teen kerralla kuntoon. Haluan toimia niin, että asiakas soittaa uudestaan. Se on yleensä hyvä mittari.
Onko sähköasentaja ammattilainen vai tee se itse -henkilö?
Kun kyse on luvanvaraisista sähkötöistä, teoriassa niiden tekeminen pitäisi aina ulkoistaa ammattilaiselle, jonka tiedot löytyvät Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin hallinnoimasta rekisteristä. Käytäntö on kuitenkin toinen, eikä asiaan valveutuneita tilaajia ei ole liikaa.
Etenkin yksityisasunnoissa vastaan voi tulla lähes mitä tahansa. Granholmin mukaan rakentamisen laatu on heikentynyt – se näkyy myös sähköistyksessä. Kiire, huolimattomuus ja virheet kostautuvat monesti jälkijättöisesti. Pintapuolisesti asennettu maakaapeli voi puskea esiin nurmikon alta tai kosteasta tilasta löytyä sinne kuulumaton valaisin. Jos sähköjohdot ja kaapelit jäävät piiloon, niiden asentamiseen ei välttämättä panosteta lainkaan.
– Välillä näkee sellaista, että johdot on roiskittu kuin tulva olisi tuonut ne paikalleen.
Silloin kun kamppailee jatkuvasti palavan sulakkeen tai lampun kanssa, jossain on yleensä vika, jonka ammattilainen osaa ratkaista. Granholmin mukaan hän tunnistaa jo edellisen tekijän kädenjäljestä, onko työt tehnyt ammattilainen vai tee se- itse -henkilö. Jos ammattietiikka on kunnossa, kukaan ei jätä taakseen virityksiä, joiden parissa seuraava tekijä joutuu arvuuttelemaan.
Aina tarvittavia dokumentteja ei löydy tai ne osoittautuvat puutteellisiksi. Silloin se voi tarkoittaa sitä, että Granholm joutuu avaamaan kattorakenteita tai irrottamaan kymmeniä kattovalaisimia ennen kuin asiakkaan ongelma ratkeaa. Joskus rikki mennyt muuntaja löytyy paikasta, josta sitä viimeisenä etsii tai töpseli sieltä, jonne kukaan ei yletä.
– Hyvin paljon näkee sitä, että sähkötyöt on tehnyt vanhan rouvan poika tai naapurin Ilkka. Silloin on vaikea selvittää, mitä on tehty ja miten.
Seinästä irronnut lista ei ole asukkaalle vaarallista, mutta sähköisku voi viedä jopa hengen. Granholm kertoo todistaneensa myös hengenvaarallisia tilanteita. Vaaranpaikkoja näkee erityisesti vanhoissa kiinteistöissä. Joskus metallivalaisimen rungossa on ollut jännite, joskus ruostuneesta autolämmitystolpasta on sinkoillut kipinöitä asukkaan päälle. Ne ovat tilanteita, jolloin asiansa osaava sähköasentaja avaa suunsa ja kertoo asiakkaalleen ohjeita ja vinkkejä.
Työn vastapainona luonto ja musiikki
Kun katseen haluaa suunnata muualle kuin kattoon, Granholm soittaa bändikavereidensa seurassa rumpuja, metsästää tai lähtee kalaan. Vartiokylänlahden satamasta löytyy venepaikka, joka on ollut suvun hallussa jo vuosia.
– Veneilykauteni kestää pidempään kuin kesäkuusta heinäkuuhun. Viime syksynä nostin veneen viikkoa ennen jäitä.
Itä-Helsingin luonnossa liikkuminen antaa sopivaa vastapainoa työlle, joka vaatii usein keskittymiskykyä, tarkkuutta ja palvelualttiutta. Kun sähköasentajan työpäivä alkaa, Granholm käynnistää auton ja suuntaa Mellunkylästä asiakkaan luokse. Joinakin päivinä perille pääsyyn riittää, että ajaa Vuosaaren sillan yli.
– Nykyisin aurinko hymyilee minulle joka aamu.
