Sannan sauna sai Vuosaari-seurasta uuden ylläpitäjän viime vuoden lopussa. Nyt löylyihin pääsee joka viikko.

Asia koski saunaa. Elettiin marraskuuta 2022, ja linjoilla oli Helsingin kaupungin edustaja. Hän tiedusteli puhelimitse Vuosaari-seuran puheenjohtaja Nina Ruutulta, haluaako seura ottaa vetovastuun kahdesta Omastadi -hankkeen mahdollistamasta uudesta talviuintipaikasta.

Toinen niistä sijaitsi Vuosaaren Aurinkolahdessa, toinen Harbonkadulla, aivan Sjökullan torpan ja Villa Achillen läheisyydessä. Kyse ei ollut mistä tahansa saunasta. Kyse oli 1930-luvun lopulla valmistuneesta löylyttelypaikasta, jonka hiljaiseloa Ruuttu oli seurannut jo pitkään.

Tämä ruskeaksi maalattu rakennus tunnetaan Sannan saunana.

– Mietin asiaa ehkä kaksi sekuntia. En tiedä, mikä aivopieru minulle tuli, mutta sanoin heti, että Sannan saunan me otamme. Olin monta vuotta istunut Sjökullan torpan portailla, katsellut merelle päin ja kiroillut sitä, kun sauna seisoo tyhjillään, Ruuttu kertoo.

Hänen mukaansa Sannan sauna herättää uteliaisuutta lähialueen ihmisissä, jotka sattuvat kävelemään rakennuksen ohi. Monet jäävät lukemaan porttiin kiinnitettyä infotekstiä hinnastoineen, joka poikkeaa selkeästi aiemmasta hintatasosta. Jotkut jopa valittavat liian halvasta kertamaksusta.

Ruuttu muistuttaa, että kaikilla on oltava mahdollisuus löylyihin. Yhteisöllisyys kuuluu asiaan.

– Tämä ei ole mikään spa, vaan ihan kuin tavallinen mökkisauna. Täällä ei ole edes suihkua.


Mainos:


Ruuttu kertoo, että monet ohikulkijat pysähtyvät saunan kohdalla. Kuva: Jenna Lehtonen
Saunan pihalle mahtuu grillailemaan isommallakin porukalla. Kuva: Jenna Lehtonen

Historiallinen saunarakennus

Ennen viime vuoden marraskuuta Sannan saunaa pystyi vuokraamaan Rastilan leirintäalueen kautta, mutta Ruutun mukaan käyttöaste ei ollut korkea. Viime vuoden lopusta lähtien kaupungin omistaman saunan ylläpidosta on huolehtinut Vuosaari-seura, joka omistaa vieressä sijaitsevan Sjökullan torpan. Sillä on yhteistä historiaa saunan kanssa.

Vaikka saunarakennuksen uumenista ei enää löydä juuri mitään alkuperäistä, ovenkahvat ja hirsiseinät muistuttavat edellisten sukupolvien ajoista. Sannan saunan tarina juontaa juurensa peräti yli 80 vuoden taakse. Kyseessä on ainoa alueella säilynyt rakennus, joka muistuttaa Auran Panimo Oy:n toimisjohtaja Björn Strandellista. Myöhemmin vuorineuvoksena tunnettu Strandell rakennutti Sjökullan tontille modernin huvilan, jonka yhteyteen nousivat yhdistetty talli- ja henkilökunnan asuinrakennus, kasvihuone ja rantasauna.

– Huvilaa ei enää ole, mutta sauna on edelleen pystyssä, Ruuttu kiteyttää.

Marraskuun jälkeen historiallinen saunarakennus on saanut uuden kiukaan. Myös piha-aluetta on laitettu kuntoon. Grillipaikan liuskekiviosuutta on laajennettu, kävelytielle on asennettu pihavalaisimet, ja uimaportaat on päivitetty käyttäjäystävällisempään malliin. Ruuttu on tuonut saunalle myös oman sukunsa vanhan lääkekaapin, joka näyttää siltä kuin se olisi somistanut eteistä jo pidempään. Samaa voi sanoa mustavalkokuvista, jotka Vuosaari-seura on ripustanut ulkohuussin seinälle.

Kaupunki kustansi saunalle uuden kiukaan. Kuva: Jenna Lehtonen
Nina Ruuttu toivoo, että Sannan sauna lämpiää myös ensi kesänä. Kuva: Jenna Lehtonen

Suositut saunavuorot

Mikäli Ruuttua on uskominen, Sannan saunan löylyt ovat lempeät. Niiden perässä paikan päälle ovat tähän mennessä löytäneet niin kokeilijat, kiertelijät kuin vakisaunojatkin. Saunalla on järjestetty kevään ja kesän ajan kaikille avoimia yleisösaunoja. Keskiviikosta on muodostunut perinteinen sekasaunapäivä. Naiset saunovat parittomien viikkojen tiistaisin, miehet parillisten.

– Parhaimmillaan täällä on ollut 47 naista samaan aikaan, ja vähimmillään neljä miestä. Kritiikkiä on tullut naisilta vain siitä, miksi saunaan ei pääse joka viikko, Ruuttu nauraa.

Hän lupaa, että ensi kesänä naiset pääsevät saunomaan joka viikko, jos kaupunki väläyttää vihreää valoa saunahankkeen jatkolle. Syksyn myötä käynnistyy seuraava talviuintikausi, mutta ensi kevään osalta kaikki on vielä auki. Ruuttu toivoo, että kaupunki jatkaa yhteistyötä Vuosaari-seuran kanssa, sillä saunavuorot ovat olleet suosittuja. Puskaradio on toiminut niin hyvin, että lauteille on kivunnut muitakin kuin itähelsinkiläisiä.  

– Moni on sanonut, että on saanut täällä elämänsä parhaat löylyt. Märästä tukasta ja hymystä on helppo tunnistaa ne, jotka tulevat saunalta.

Jäljelle jää vain yksi kysymys. Mistä juontaa juurensa Sannan sauna -nimi? Siihen Ruuttu ei osaa antaa varmaa vastausta. Kuulopuheiden mukaan nimi viittaa Helsingin kaupungin työntekijään. Tarina ei kuitenkaan kerro, millainen rooli Sannalla on saunalla ollut.

Talviuintikausi käynnistyy Sannan saunan maisemissa lokakuussa. Kuva: Jenna Lehtonen
Sannan saunan vieressä sijaitseva Sjökullan torppa on Vuosaari-seuran silmäterä. Kuva: Jenna Lehtonen